Sote-uudistus on keikkunut lähes parikymmentä vuotta Suomen poliittisella agendalla. Nykyhallitus vannoi vievänsä uudistuksen kaudellaan läpi, ja ajoittaisesta kriisitunnelmasta huolimatta hanke on edennyt määrätietoisesti. Näyttääkin siltä, että Sipilän hallitus onnistuu siinä, missä edeltäjät ovat vuoron perään epäonnistuneet – jos hallitus vain istuu kautensa loppuun. Kuntavaalituloksella voi kuitenkin olla yllättäviä seurauksia sekä hallitusyhteistyön tulevaisuudelle että sote-uudistuksen onnistumiselle.

Halla-ahon valinta olisi vaikea paikka hallitukselle

Suurimman riskin hallitusyhteistyölle muodostaa perussuomalaisten sisäinen tilanne kuntavaalien murskatappion jälkeen. Timo Soinin manttelia tavoittelee kaksi hyvin erityyppistä henkilöä: laajaa luottamusta perussuomalaisten nykyjohdossa sekä muissa puolueissa nauttiva Sampo Terho ja hommafoorumin keskushahmo, marginaalissa toiminut Jussi Halla-aho. Puolueilla on tiukoissa paikoissa taipumus etsiä muutosta nykylinjaan ja turvautua radikaaleihinkin ratkaisuihin, ja puheenjohtajapelissä kuntavaalitulos pelaa Halla-ahon pussiin.

Halla-ahon valinta perussuomalaisten puheenjohtajaksi tekisi nykyisen hallituksen jatkon hyvin hankalaksi, jollei mahdottomaksi. Pääministeripuolue keskusta yrittäisi luonnollisesti kaikkensa, jotta hallitus pysyisi kasassa: Sipilä haluaa hoitaa hommansa kunnialla loppuun, ja toisaalta kuntavaalitulos ei ennakoi keskustalle hyvää asetelmaa mahdollisiin ennenaikaisiin vaaleihin. Keskusta suorastaan tarvitsee maakuntavaalit saadakseen koneensa kuntoon seuraaviin eduskuntavaaleihin.

Luultavasti Sipilä pyrkisikin ensin neuvottelemaan Halla-ahon kanssa tietyistä tarkennuksista hallitusohjelmaan ja sopimaan mahdollisimman tiukat reunaehdot erityisesti maahanmuuttoon mutta myös toimintatapoihin liittyen. Neuvotteluista tulisi äärimmäisen vaikeat, koska maahanmuuttolinja neuvoteltiin pilkkua myöten hallitusta kasattaessa eikä muilla puolueilla ole pienintäkään halua kiristää linjaa entisestään.

Uusi hallituspohja toisi mutkia sote-matkaan

Mikäli Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa ei päästäisi tyydyttävään neuvottelutulokseen, uutta koalitiota yritettäisiin etsiä kevään 2015 eduskuntavaalituloksen pohjalta. Ehkä todennäköisin hallituspohjavaihtoehdoista olisi ”aitoporvari”, jonka muodostaisivat keskustan ja kokoomuksen lisäksi RKP ja Kristillisdemokraatit.

Näiden puolueiden kesken olisi mahdollista muodostaa enemmistö eduskuntaan nipin napin, sillä puolueiden kansanedustajien yhteenlaskettu nuppiluku on 101. Tässä tapauksessa soten aiempi valmistelu pitäisi vähintäänkin hyväksyttää uusilla hallituskumppaneilla, mikä toisi mutkia matkaan ja kiristäisi valmisteluaikataulua entisestään. Ainakin RKP:lle täytyisi tehdä myönnytys Vaasan ympärivuorokautisen päivystyksen osalta.

Kuntavaalien jälkeen on kuitenkin pakko kysyä, lähtisikö Orpon kokoomus neuvottelemaan keskustan Sipilän johdolla uudesta hallituspohjasta ilman vaaleja. Ykköspaikan myötä kasvanut itsetunto ja pitkin hallituskautta kiristyneet välit hallituskumppanien välillä saattavat lisätä kokoomuksen kiinnostusta ennenaikaisia vaaleja kohtaan. Kokoomus löytäisi demareiden tai vihreiden kanssa yhteisymmärryksen aluerakenteesta alta aikayksikön, mutta valinnanvapaus saattaisi olla vaikeampi nieltävä vihervasemmistolle.

Valinnanvapaudesta tulee vaikeaa – myös ilman hallituskriisiä

Toinen soteen liittyvä riski lienee kuitenkin se todennäköisempi. Valinnanvapaus on osoittautunut erittäin vaikeaksi toteuttaa yhden hallituskauden aikana. Kokoomus pitää kuntavaalien jälkeen entistä tiukemmin kiinni valinnanvapaudesta, joka oli alun perinkin heidän ehtonsa keskustan ajaman maakuntamallin hyväksymiselle. Orpon porukat voivat halutessaan tulkita kuntavaalien ykkössijaa jopa kansan tueksi valinnanvapaudelle.

Valinnanvapauslain lausuntokierroksella laajasti esitetyt ja vakavat huolet johtivat jälleen uuteen poliittiseen kompromissiin pari viikkoa sitten. Maakunnat voivat tarvittaessa saada jopa kahden vuoden lisäajan valinnanvapauteen, ja vain osa palveluista kuuluu valinnanvapauden piiriin 2019 alusta lähtien. Nopeammille tarjotaan porkkanarahaa.

Kukaan ei enää näiden muutosten jälkeen pysty ennustamaan, miten valinnanvapaus läpäisee perustuslaillisen seulan. Ja mikäli paketti tulisikin eduskunnasta ”perustuslain reunat ryskyen” ulos, asteittainen eteneminen aiheuttaa uusia ongelmia toimeenpanoon.

Veikkaan, että suurimmat yksityiset toimijat valmistautuvat jo täyttä häkää palveluntuotannon avautumiseen ja muokkaavat palveluvalikkoaan niin, että se vastaa mahdollisimman tehokkaasti tulevaan muutokseen. Vaarana on vähintäänkin se, että julkinen palveluntuottaja odottaa kiltisti lainsäädännön valmistumista ja jää lähtötelineisiin, kun kilpailu sosiaali- ja terveyspalveluista todella avataan.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *