Arpajaislaki muuttui vuoden 2017 alussa ja kolme rahapeliyhteisöä yhdistyi uudeksi Veikkaus Oy:ksi. Muutosta valmisteltaessa THL:n asiantuntijat nostivat esiin, millaisia uhkia uudistus voi tuoda rahapelihaittojen kannalta. Uhkia olivat esimerkiksi verkossa pelattavien rahapeliautomaattien ja muiden kasinopelien tarjonnan ja markkinoinnin voimakas kasvu uuden yhtiön verkkokaupassa.

Rahapelihaittojen ehkäisyyn päätettiin keskittyä arpajaislain uudistamisen toisessa vaiheessa. Tätä tahtoi hallintovaliokunnan lausunnon mukaan myös eduskunta.

Kuitenkin uudistuksen toisen vaiheen ainoaksi rahapelihaittojen vähentämiseen liittyväksi muutokseksi jäi hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja koskeva pakollinen pelaajien tunnistautuminen. Pakollinen tunnistautuminen onkin kiistatta tehokas väline vähentää alaikäisiä pelaajia. Sen merkitys rahapelihaittojen vähentämisessä laajemmin riippuu kuitenkin paljon siitä, millaisia pelinhallintavälineitä pelaajille sen myötä tarjotaan. Niiden täsmentäminen jäi tulevan säädösvalmistelun tehtäväksi.

noin 5 % pelaajista häviää puolet Veikkauksen tuotosta

Hyväksyessään nämä uudistukset eduskunta esitti jälleen toiveen rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen tähtäävien toimien lisäämisestä.

Nämä esimerkit ilmentävät sitä, että haitat on otettu rahapelipolitiikassa huomioon vain pieni pala kerrallaan. Kokonaiskuva tehokkaasta ja systemaattisesta haittojen ehkäisystä ja vähentämisestä on puuttunut. Tämä ei ole johtunut tutkitun tiedon puutteesta.

Lähes neljännes pelituotoista tulee ongelmapelaajilta

THL:n tekemät tutkimukset ovat osoittaneet, että rahapelaaminen on Suomessa hyvin keskittynyttä – noin 5 % pelaajista häviää puolet Veikkauksen tuotosta (n.1,8 miljardia euroa). Liki neljännes pelituotoista tulee ongelmapelaajilta.

Peliautomaatteja on Suomessa erityisesti sellaisilla asuinalueilla, joissa koulutus- ja tulotaso ovat matalia ja työttömyysluvut korkeita. Ainutlaatuista koko maailmassa lieneekin se, että Veikkaus saa päättää itsenäisesti rahapeliautomaattien sijoittelun periaatteista.

Lakimuutoksia tarvitaan lisää: Veikkauksen rahapelien jälleenmyyjien omavalvonnasta pitäisi säätää samaan tapaan kuin STM:n asetuksessa alkoholilain valvonnasta. Samassa yhteydessä olisi mahdollista säätää esimerkiksi rahapeliautomaattien sijoittelusta siten, että alueiden sosioekonominen asema, sijainti koulujen ja oppilaitosten tai päihdehoitopaikkojen läheisyydessä ja mahdollisuus asioida pelittömissä paikoissa huomioitaisiin.

Rahapelihaittoja kokevat myös pelaajat, jotka eivät täytä erilaisilla mittareilla mitattuna ongelmapelaamisen kriteereitä. Rahapelihaittojen määrän vähentäminen ja torjuminen koko väestön tasolla vaatii toimia, joilla vaikutetaan myös kohtuullisesti rahapelejä pelaavien ryhmään. Pelaamista pitäisi esimerkiksi ohjata vähemmän koukuttaviin peleihin.

Tuotot ajavat tutkimustiedon edelle päätöksenteossa

Monet tutkimukset eri puolilla maailmaa kertovat samoista ongelmista:

  • Pelikulutus kasautuu pienelle osalle pelaajista.
  • Rahapeliautomaatit sijoitellaan haavoittuville asuinalueille.
  • Huomio keskittyy peliongelmaisiin ja muut pelihaitat unohdetaan.

Laajasta tutkimustiedosta huolimatta havainnot eivät ole vaikuttaneet rahapelipolitiikkaan juuri missään päin maailmaa. Syitä tutkitun tiedon ja rahapelipolitiikan epäsuhtaan on lukuisia. Tärkein syy on yhteiskunnan riippuvuus rahapelituotoista. Rahapelituotot tarjoavat poliittisesti helpomman tavan kerätä tuottoja kuin epäsuosittu verotus. Toinen keskeinen syy on rahapeliteollisuuden kyky vaikuttaa eri tavoin poliittiseen päätöksentekoon. Tämä on ilmeistä myös Suomessa.

Veikkauksen hallinnossa tarvetta haittaosaamiselle

Rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen ei saa jäädä vain peliyhtiön päätösten varaan. Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että niin peliyhtiöön kuin sen toimintaa ohjaaviin toimielimiin (hallitukseen, omistajaohjaukseen, hallintoneuvostoon) saadaan lisää osaamista pelihaittojen ehkäisystä.

Veikkauksen erityistehtävästä käsin on perusteltua kysyä, eikö peliyhtiöönkin tarvittaisi liiketoiminta-, markkinointi ja yhteiskuntasuhdejohtajien rinnalle pelihaittojen ehkäisytyön johtamista?

Oli ratkaisu mikä tahansa, siinä on huomioitava suomalaista rahapelijärjestelmää leimaava hämmentävä paradoksi: samanaikainen halu ylläpitää, jopa kasvattaa rahapelituottoja ja vähentää ja ehkäistä rahapelihaittoja.

Lue lisää:

Arpajaislaki

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM252016 vp – HE 132/2016 vp

Hallintovaliokunnan mietintö HaVM312018 vp – HE 213/2018 vp

THL:n lausunto arpajaislakiin THL/1209/4.00.00/2018

THL:n lausunto arpajaislakiin THL/433t4.00.00/2016

Salonen AH, Kontto J, Alho H, Castrén S. 2017. Suomalaisten rahapelikulutus – keneltä rahapeliyhtiöiden tuotot tulevat? Analyysit. Yhteiskuntapolitiikka 82; 5, 549-559.

Selin J, Raisamo S, Heiskanen M & Toikka A. Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka, 2018, 83 (3).

Raisamo ym. 2015: The extent and distribution of gambling harm in Finland as assessed by the Problem Gambling Severity Index. Susanna Raisamo; Pia Mäkela; Anne Salonen; Tomi Lintonen; The European Journal of Public Health 2015.

Raisamo 2018; Harm caused by gambling among non-problem gamblers: Is a whole-of-population approach undervalued? Scand J Public Health 2018;46(5):503-504.

Kommentit

Susanna Raisamo THL

04.09.2019 08:46

Kiitos kommentista! Tampereen kasinohanketta tullaan varmasti lähiaikoina tarkastelemaan useistakin eri näkökulmista.

Pekka Sulkunen

23.08.2019 10:53

Oikein hyvä! Varmaankin THL + CEACG ovat laatimassa selkokielisen yhteenvedon Tampereen kasinohankkeen arvioinnista?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *