Tunneäly on kykyä tiedostaa ja hallita omia tunteitaan sekä taitoa huomioida toisen näkökulmia ja tunteita. Tunneäly on toimivan vuorovaikutuksen perusta. Sitä tarvitaan entistäkin enemmän aikana, jota värittävät erilaiset somemyrskyt ja vastakkainasettelu eri tavalla ajattelevien ihmisten välillä.
Tunteiden säätelyyn vaikuttavat erilaiset tekijät
Tunteiden säätelyyn vaikuttavat erilaiset yksilötekijät (esim. ikä, temperamentti, hormonitasot), ympäristötekijät (esim. varhaiset kokemukset, opittu malli, kulttuuri) ja tilannetekijät (esim. turhauttava tilanne, päihteet) toisiinsa kietoutuen.
Varhaislapsuuden kokemukset, turvallisuuden tai turvattomuuden tunteet, ohjaavat usein tiedostamatta aikuisten toimintaa sosiaalisessa ympäristössä. Se, miten meitä on menneisyydessä kohdeltu, heijastuu nykyhetken käyttäytymiseen.
Rakkauden ja turvallisuuden tunne on vahvistanut sisäistä luottamusta itseen ja toiseen ihmiseen. Tällöin on helppo tuntea arvostusta ja luottamusta sekä itseä että kanssaihmisiä kohtaan. Sisäinen psyykkinen turva tarjoaa yhteyttä omiin tunteisiin ja mieli voi olla avoin ja utelias myös vieraammille ihmisille ja asioille.
Menneisyyden kokemukset voivat aktivoida nykyhetken tunnekuohuja
Aina menneisyyden polut eivät ole niin eheät. Oma kasvuympäristö ja historia on voinut sisältää liian paljon hylätyksi tulemisen kokemuksia, pelkoa, huolta, häpeää tai varhaista vastuun ottamista. Tällöin nykyhetkessäkin olo voi tuntua pohjimmiltaan arvottomalta.
Kun oma kokemus itsestä on haavoittunut, ihminen rakentaa suojamuuria välttääkseen turvattomuuden ja hylätyksi tulemisen tunteita. Tämä suojamuuri ilmenee esimerkiksi tunnekuohuina, ihmissuhteiden ristiriitoina ja mustavalkoisena ajatteluna.
Mitättömältä tuntuva pettymys tai turhauma voi laukaista impulsiivisen sanoilla tai teoilla hyökkäämisen. Itsensä arvottomaksi tunteva voi hakea itsetunnolleen vahvistusta itseään korottamalla, toisia vähättelemällä tai syyttämällä sekä kieltämällä omia virheitä. Hän voi kokea tulevansa jatkuvasti väärinymmärretyksi ilman, että tunnistaa omaa osuuttaan tilanteeseen.
Tunnetaitoja on mahdollista harjoittaa
Mitä paremmin henkilö on perillä omista tunteistaan, sitä menestyksekkäämmät valmiudet hänellä on toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja viestiä rakentavasti.
Ajatukset synnyttävät tunteita ja toisaalta tunteet synnyttävät ajatuksia. Mikäli ajatukset jotakin henkilöä, asiaa tai ilmiötä kohtaan ovat jyrkän arvostelevia tai vähätteleviä, niin todennäköisesti myös tunnereaktiot ovat kielteisiä. Ajatusmallien toistuessa ihminen alkaa pitämään näitä tulkintoja totuutena ja saattaa olla etsimässä erilaisia todisteita, jotka vahvistavat omia kielteisiä ajatuksia.
Haitallisten ajatusvääristymien kyseenalaistaminen on avain muuttaa omaa ajattelua sekä ajatusta seuraavia tunteita ja käyttäytymistä myönteisemmäksi.
Seuraavan kerran, jos tunnekuohussa tekee mieli suoltaa solvausta kanssaihmiselle tai sosiaalisen median alustoille, kannattaa pysähtyä omien tuntemusten äärelle. Mikä minua vihastuttaa? Mitä minä pelkään? Mihin olen pettynyt? Hankalatkin ajatukset ja tunteet antavat tärkeää tietoa siitä, mikä on minulle tärkeää tai missä kohtaa itsetuntoni on hauras ja haavoittunut.
Tunnetaitoja voi ja kannattaa harjoittaa. Kun tunteita oppii tunnistamaan ja säätelemään paremmin, viestiminen onnistuu maltillisesti ja johdonmukaisesti. Omista ajatuksista on mahdollista kertoa rakentavasti, toisia kuunnellen ja kunnioittaen. Tuli ei sammuta tulta.