Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kansallinen tavoite on, että riski sairastua vesijohtovedestä aiheutuvaan infektioon olisi Suomessa korkeintaan 1 sairaustapaus /10 000 asukasta vuodessa. Tähän tavoitteeseen ei ole ylletty. Suomalaisia sairastuu vesivälitteiseen epidemiaan yli neljä kertaa tavoitearvoa enemmän.

Huolestuttavinta on, että tavoitteen saavuttaminen näyttää tällä hetkellä vaikealta.

Eniten vesivälitteisiä epidemioita on aiheuttanut Suomessa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden likaantuminen. Tämä ei ole kuitenkaan merkittävin vesiturvallisuuden uhka tulevaisuudessa. Huolestuttavinta on, mitä tapahtuu talousveden jakeluverkostolle.

Putkistoihin sidottu miljardien eurojen omaisuus heikkenee vähitellen puutteellisen ylläpidon ja riittämättömän peruskorjauksen takia. Uhkana on, että verkostojen korjausvelasta aiheutuvat vuodot ja putkirikot likaavat yhä useammin talousveden.

Vesivälitteiset epidemiat tulevat todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.

Kuluneen hallituskauden aikana on jo käynnistetty toimenpiteitä vesiturvallisuuden parantamiseksi eli vesihuollon, sanitaation ja kiinteistövesien riskien arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Edistysaskeleina voidaan pitää vesihuollon kokonaisvaltaisen riskinarvioinnin ja hallinnan eli ns. Water Safety Planning (WSP) -prosessin valmistelua sekä vesihuoltolain uudistusta. Työtä paremman vesiturvallisuuden puolesta täytyy kuitenkin jatkaa.

Putkistojen korjaus vaatii pitkän ajan suunnitelman

Vesijohtoverkostojen ylläpito ja peruskorjaus on olennainen osa riskien hallintaa. Uudistetun vesihuoltolain 15. pykälä edellyttää, että vesihuoltolaitosten on mm. oltava selvillä laitteistojensa kunnosta ja tarkkailtava vuotovesien määrää vesijohtoverkostossa. Lisäksi lain 18. pykälä edellyttää, että vedestä perittävien maksujen tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesijohtojen uus- ja korjausinvestoinnit, eli investoinnit verkostojen rakentamiseen ja peruskorjaukseen.

Suomessa olisi viipymättä aloitettava arviointityö, mitkä vesijohtoverkoston osat on uudistettava kaikkein kiireellisimmin, sillä vesijohtojen korjaaminen turvallisiksi vie vuosikymmeniä. Sen jälkeenkin verkoston ylläpidon on kuuluttava vesilaitosten normaaliin toimintaan.

Tulevaisuudessa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota vesihuollon maksuista kertyneiden tulojen käyttöön, sillä verkostojen kunnostus tulee sitomaan resursseja merkittävässä määrin.

Tulee muistaa, että verkostojen uudistaminen tai kunnostaminen täytyy joka tapauksessa aloittaa joskus. Mitä myöhemmäksi korjaavat toimet lykätään, sen kalliimmiksi verkostojen haurastumisesta aiheutuvat toistuvat haverit tulevat. Pitkälle tulevaisuuteen siirretty verkostojen laajamittainen, nopeasti toteutettava uudistaminen voi olla liian kallis urakka hoidettavaksi.

Lue lisää:

Vesi

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *