Raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä on tärkeää saada entistä tarkempaa tietoa. Siitä on hyötyä sekä valtakunnallisessa että alueellisessa raskaudenaikaisen päihteiden käytön esiintyvyyden seurannassa ja terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) äitiyspoliklinikalla toimii TUKI-poliklinikka, jonne on keskitetty erityisen tuen tarpeessa olevat odottajat. Käyntejä on esimerkiksi mielenterveysongelmiin, kehitysvammaan tai päihteiden käyttöön liittyen. Poliklinikka otti vuonna 2021 käyttöön OID-yksilöintitunnuksen, jonka se liittää päihteistä johtuvien käyntien hoitoilmoitusrekisterin (Hilmo) ilmoituksiin. Näin voidaan tarkastella TUKI-poliklinikalla päihteiden vuoksi käyneiden potilaiden määrää ja diagnoosikoodeja.
TUKI-poliklinikalla kartoitetaan myös kumppanin tilanne. Tarvittaessa päihdeongelmaisilta kumppaneilta otetaan seulanäytteet ja lähetetään heidät jatkohoitoon.
Linkitimme poliklinikalla kirjatut hoitoilmoitukset syntymärekisterin tietoihin ja tarkastelimme päihteitä käyttävien määriä sekä diagnooseja. Tarkastelussa kävi ilmi, että syntymärekisteriin ilmoitetaan vain pieni osa raskaana olevien päihdediagnooseista. Sen takia rekisterien yhdistäminen on välttämätöntä luotettavien tietojen saamiseksi. OID-yksilöintitunnuksella tiedot löytyvät helposti.
Jos muutkin äitiyspoliklinikat erottelisivat päihteitä käyttävät raskaana olevat potilastietojärjestelmissään, vastaavan tyyppinen tietojen tarkastelu ja palveluiden kehittäminen niihin tukeutuen olisi mahdollista myös muualla.
Päihteitä raskaana käyttävät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä
TUKI-poliklinikalla asioi kolmen vuoden aikana (2021–2023) 114 naista ja 11 miestä. Tyksissä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 3800 synnytystä vuosittain, joten synnyttäneistä naisista noin prosenttia seurataan TUKI-poliklinikalla nykyisen tai viime vuosina tapahtuneen päihteiden käytön vuoksi. Naisten keski-ikä oli 27 vuotta, joka on hieman alhaisempi kuin valtakunnallinen synnyttäjien keski-ikä (32 vuotta). Miesten keski-ikä oli 35 vuotta, joka puolestaan on korkeampi kuin isäksi tulevien keski-ikä (34 vuotta).
On arvioitu, että raskauden aikaisen päihteiden käytön yleisyys on noin kuusi prosenttia. Jos arvio pitää paikkaansa, osa päihteitä käyttävistä raskaana olevista näyttää jäävän neuvoloissa tunnistamatta ja lähettämättä jatkoseurantaan.
Naisista noin puolet ja miehistä lähes jokainen kävi TUKI-polilla vain yhden kerran. Kaikilla ei välttämättä ole tarvetta intensiiviseen seurantaan, vaan yksi käynti saattaa riittää päihteiden käytön tilanteen ja perheen tuen tarpeen selvittämiseen.
Toisaalta naisilla saattoi olla jopa kuusi käyntiä raskauden aikana ja aineistossa oli myös niitä, joilla oli ollut useampi raskaus ja useampi TUKI-seurantajakso kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Osalla potilaista on siis vakavaa päihteiden ongelmakäyttöä, joka vaatii jatkuvaa ja tiivistä tilanteen ja sikiön voinnin seurantaa.
Hilmon diagnoosikoodit kertovat potilaiden päihteiden käytöstä, mutta myös muista haasteista
Suurin osa potilaista on seurannassa ensisijaisesti päihteiden käytön vuoksi. TUKI-potilaista naisilla ylivoimaisesti yleisin Hilmoon kirjattu diagnoosi oli aikaisempi lääkkeiden ja päihteiden väärinkäyttö (Z86.4). Muina päädiagnooseina oli käytetty myös epätarkempia raskauden seurantaan tai raskautta komplisoiviin tekijöihin liittyviä diagnooseja, joista päihteiden käyttöä ei voi suoraan päätellä.
Varsinaisia päihdehäiriöiden diagnoosikoodeja oli käytetty pääosin vain opioidikorvaushoidossa olleista potilaista. Miehillä kaikki päädiagnoosikoodit viittasivat päihteiden käyttöön.
Diagnoosit kertovat ongelmien vyyhdistä, jossa päihteiden käytön rinnalla esiintyy psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Tätä vahvisti sivudiagnoosien lista, josta viimeistään kaikilta löytyi päihdediagnoosikoodeja. Sivudiagnooseista puolet viittasi päihteiden käyttöön.
Syntymärekisterissä päihdediagnooseja on maltillisesti
Siinä missä Hilmon diagnoosit kertovat tulevan äidin ja isän TUKI-poliklinikalla asioimisesta, syntymärekisteri kuvaa laajemmin äidin raskausaikaa ja lapsen päihdealtistusta.
Syntymärekisterissä päihdediagnooseja esiintyi maltillisesti. Naisille oli asetettu yhteensä 428 raskausajan diagnoosia, joiden perusteella oli mahdollista kartoittaa synnyttäjien raskaudenaikaista terveydentilaa. Vain kymmenesosa diagnooseista viittasi päihteiden käyttöön.
Syntymärekisteristä löytyi tiedot yhteensä 94 lapsesta, ja diagnooseja oli annettu 124. Päihdealtistukseen viittaavia diagnooseja oli vain viidellä lapsella, yhteensä seitsemän. Diagnooseista yleisin oli äidin käyttämien riippuvuutta aiheuttavien aineiden aiheuttamat vastasyntyneen vieroitusoireet. Lasten diagnoosien pieni lukumäärä selittynee ainakin osittain sillä, että pääosa seurattavista äideistä sai raskautta edeltävään päihteiden käyttöön viittaavan diagnoosin eikä käyttänyt enää raskausaikana päihteitä aktiivisesti.
Seurantatiedon avulla resurssit voidaan kohdentaa oikein
Raskaana olevat päihteitä käyttävät eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, ja päihteiden käytön rinnalla esiintyy myös psyykkisiä ja sosiaalisia haasteita. Tämän tunnistaminen luo perusteet moniammatilliselle arvioinnille perheen tuen tarpeesta ja mahdollistaa tuen tarjoamisen ja sikiöiden päihdealtistuksen vähentämisen.
Päihteitä käyttävien potilaiden erottelu muista äitiyspoliklinikan potilaista potilastietojärjestelmässä on tärkeää. Se auttaa ennakoimaan tämän erityisryhmän palvelujen tarvetta, ongelmien monitekijäisyyttä ja toisaalta mahdollistaa nopeamman reagoimisen muuttuviin potilasmääriin. Diagnoosien tarkka kirjaaminen on edellytys oikean tiedon saamiselle, toiminnan kehittämiselle ja resurssien tarpeenmukaiselle kohdentamiselle.
Tämä kirjoitus on osa kolmen tekstin sarjaa, joka julkaistaan kesällä 2024.