Raskauden suunnittelu ja lapsen odotusaika ovat elämänvaiheita, jolloin motivaatio koko perheen elintapojen tarkasteluun ja terveyttä edistäviin muutoksiin on usein korkealla. Odottava perhe on onnistunut luomaan uutta elämää ja odottavan äidin keho ylläpitämään raskautta. Oma keho pystyy siis tekemään mahtavia asioita!
Raskausaika tarjoaakin ammattilaiselle mitä parhaimman hetken tukea perhettä etsimään arjen valintoja, jotka lisäävät perheen hyvinvointia ja edistävät terveyttä.
Raskausdiabeteksen riski kasvaa synnyttäjien ylipainon yleistyessä
Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana, myös nuorilla aikuisilla. Vuonna 2018 oli 40 prosenttia synnyttäjistä ennen raskautta vähintään ylipainoisia (painoindeksi BMI ≥ 25 kg/m2) ja 16 prosenttia lihavia (BMI ≥ 30 kg/m2).
Synnyttäjien ylipainon yleistyessä myös raskausdiabeteksen riski kasvaa. Sokerirasitustesti oli poikkeava noin viidesosalla synnyttäjistä, ja raskausdiabetes diagnosoitiin lähes 18 prosentilla synnyttäjistä vuonna 2018.
Lihomisen taustalla on useita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tekijöitä: perimä, elintavat ja elinympäristön muuttuminen lihomista edistäväksi.
Paino on useimmille meistä hyvin henkilökohtainen asia. Suhtautumista omaan painoon tai kehoon ei voi arvioida sen perusteella, miltä ihminen näyttää tai paljonko hän painaa. Painon puheeksi ottamisen tarpeeseen tulisikin terveydenhuollon ammattilaisen kiinnittää erityistä huomiota. Painon puheeksi ottamisen edellytyksenä on, että ammattilaisella on mahdollisuus tarjota aikaa keskusteluun sekä apua ja tukea elintapamuutokseen.
Toisinaan voi myös olla hyvä keskittyä painosta tai painonhallinnasta puhumisen sijasta hyvinvointipuheeseen ja tukea äidin ja perheen hyvinvointia lisääviä asioita.
Miksi painoa pitää raskauden aikana seurata?
Hedelmällisyyden ja raskausajan riskien arviointiin kuuluu painon mittaaminen ja seuraaminen. Ylipaino vaikuttaa muun muassa hedelmällisyyteen ja keskenmenoriskiin alkuraskaudessa sekä lisää riskiä raskauskomplikaatioihin, erityisesti raskausdiabetekseen ja raskausmyrkytykseen.
Raskausdiabetes, kuten myös raskaudenaikainen merkittävä ylipaino voivat aiheuttaa sikiölle haittoja. Ne lisäävät muun muassa riskiä sikiön krooniselle hapenpuutteelle, rakenteellisille poikkeavuuksille sekä liialliselle kasvulle. Myös synnytyskomplikaatioiden riski kasvaa, ja ennenaikaisen synnytyksen sekä keisarileikkaukseen päätyvän synnytyksen riski on kohonnut.
Äidin raskausdiabetes ja raskaudenaikainen ylipaino vaikuttavat sekä äidin että lapsen terveyteen myös lapsen syntymän jälkeen. Ne lisäävät syntyvän lapsen riskiä myöhempään lapsuusiän lihavuuteen, astmaan sekä neurologisiin ongelmiin. Äidin raskaudenaikainen ylipaino ja raskausdiabetes lisäävät äidin omaa sairastumisriskiä muun muassa aikuisiän sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään.
Neuvola tukena ennen raskautta, raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen
Elintapaohjausta ja tietoa painonhallinnan edullisista vaikutuksista terveyteen, lisääntymisterveyteen ja raskauteen tulisikin tarjota kaikille hedelmällisessä iässä oleville ja raskautta suunnitteleville.
Elintapaohjauksessa on tärkeää tarkastella koko raskautta suunnittelevan perheen elintapoja. Terveelliset ruokatottumukset, riittävä liikunta ja uni ovat elintapaohjauksen kulmakiviä raskauden aikana. Jotta elintapamuutokset olisivat mahdollisia, on siihen löydyttävä motivaation lisäksi myös voimavaroja. Elämäntilanteen kartoittaminen ja voimavarojen arviointi tulisikin tehdä aina elintapaohjausta annettaessa.
Lähtökohtaisesti olisi hyvä selvittää, miten suuri elämänmuutos ihmisellä on edessään, jotta hyvinvointia tukeva arki olisi mahdollista. Koska elintavat ja ylipaino olisi hyvä ottaa puheeksi jo raskauden suunnittelu- tai alkuvaiheessa, olisi ammattilaisella oltava tarvittaessa mahdollisuus myös ohjata jokainen henkilökohtaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun hoidon piiriin. Odottajalle olisi herätettävä halu muutokseen. Nämä ovat kokeneimmallekin ammattilaiselle haasteellisia tehtäviä, jotka ehkä vaativat myös ammattilaisen oman suhtautumisen uudelleenarviointia.
Raskausdiabeteksen hoito ja seuranta on jatkumo, jossa tavoitellaan äidin ja lapsen hyvinvointia odotusaikana ja myöhemmin elämässä.
Myös Raskausdiabetesselvitys 2019 osoittaa, miten tärkeässä roolissa terveydenhuollosta saatu ohjaus on raskausdiabeteksen hoidossa ja koko perheen elintapojen tukemisessa. Selvityksen mukaan suurin osa äideistä kokee saavansa riittävästi tukea raskausdiabeteksen hoitoon. Äidit arvostavat hyvän hoidon lisäksi empaattista kohtaamista, rauhoittelua sekä yksilöllistä ja konkreettista heidän arkeensa sovitettua ohjausta. Selvityksen mukaan äidit kaipaavat raskausdiabetesdiagnoosin saamisen jälkeen myös vertaistukea, mutta sitä oli monen mielestä vain vähän saatavilla.
Raskausdiabeteksen seulonta ja hoito kannattaa
Käypä hoito -suosituksen mukaisesti seulonta eli sokerirasitustesti tehdään suurimmalle osalle raskaana olevista. Hoidon kulmakivenä on mahdollisimman hyvä verensokeritasapaino, johon pyritään ruokavalio- ja elintapahoidolla sekä tarvittaessa lääkehoidolla.
Mikäli ruokavaliohoito on riittävä eli raskaudenaikainen verensokeritasapaino säilyy normaalina ja raskaus on muuten ongelmaton, riski raskauden tai synnytyksen aikaisiin ongelmiin on hyvin pieni ja raskautta voidaan seurata normaalisti äitiysneuvolassa.
Verensokeritasapainon seuranta ja raskausdiabeteksen hoito vaativat odottajalta motivaatiota ja voimavaroja, toisaalta ruokailu- ja vuorokausirytmin säännöllistäminen ja ruokavalion monipuolisuus tuottavat myös hyvinvointia.
Selkeät ja yhtenäiset Käypä hoito -suositukseen pohjautuvat hoitopolut ja kansallisesti tuotetut materiaalit auttavat sekä raskaana olevaa että terveydenhuollon ammattilaisia. Äitiysneuvolan terveydenhoitajat ovat hoidon onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. On tärkeää, että hoitopolkuihin suunnitellut lisäpalvelut, kuten ravitsemus- ja liikuntaohjaus tai mahdollinen psykologinen tuki ovat todellisuudessa saatavilla helposti ja nopeasti ja myös kaikkien ammattilaisten tiedossa.
Raskauden jälkeisen seurannan käytännön toteutuksesta on sovittava alueellisesti
Raskausdiabetes uusiutuu seuraavassa raskaudessa noin kolmanneksella. Raskausdiabeteksen sairastaneilla naisilla on myös seitsenkertainen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen raskauden jälkeen. Onkin tärkeää pyrkiä ehkäisemään jo raskausdiabeteksen puhkeaminen ja uusiutuminen. Sekä raskausdiabeteksen että tyypin 2 diabeteksen riskiä on mahdollista pienentää elintapamuutoksilla ja normaalipainoon pyrkimisellä.
Raskauden jälkeen on otollinen hetki arkea ja elintapoja tukemalla vaikuttaa sekä äidin myöhempään diabetesriskiin että koko perheen hyvinvointiin. Jos raskausaikana omaan arkeen on löytynyt hyviä tapoja, on niiden jatkaminen lapsen saamisen jälkeen tärkeää. Yksin se ei aina onnistu, joten myös raskauden jälkeinen elintapaohjaus on merkittävä tekijä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä.
Raskausdiabetesselvityksen mukaan raskausdiabeteksen tunnistaminen, hoito ja seuranta raskausaikana toimivat hyvin, mutta synnytyksen jälkeen raskausdiabeteksen seuranta ja ohjaus usein katkeaa.
Käypä hoito -suosituksen mukaan raskauden jälkeen tulee seurata sokeriaineenvaihduntaa sokerirasituskokeilla sekä painoa, vyötärönympärystä ja veren rasva-arvoja. Suosituksen mukaan seuranta järjestetään joko neuvolassa tai avoterveydenhuollossa.
Seurannan käytännöt raskauden jälkeen vaihtelevatkin alueellisesti merkittävästi. Osassa alueita seuranta järjestetään lastenneuvolassa tai äitiysneuvolassa, ja osassa avoterveydenhuollon puolella.
Toisinaan raskausdiabeteksen sairastaneelle naiselle on epäselvää, missä ja miten seuranta toteutetaan, jolloin seuranta jää helposti kokonaan pois. Jatkuvuuden ja koko perheen huomioimisen kannalta ehdotamme, että seuranta olisi hyvä toteuttaa neuvolassa, joko äitiys- tai lastenneuvolan puolella.
Pääasia kuitenkin on, että alueellisesti päätetään, miten Käypä hoito -suositusten mukainen seuranta järjestetään ja käytäntö kirjataan selkeästi paikalliseen hoitopolkuun. Hoitopolun tulee olla ajantasainen ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla tietoisia sen sisällöstä.
Materiaaleja ammattilaisille:
Diabetesliiton Raskausdiabetes-koulutus
Syventää osaamista raskausdiabeteksen hoidossa ja seurannassa sekä antaa käytännön työkaluja raskausdiabetekseen liittyen.
Raskausdiabetesselvitys 2019 (pdf 567 kt)
Kuvaa äitien ja terveydenhoitajien kokemuksia ja toiveita raskausdiabeteksen hoidosta ja seurannasta.
Hyvän hoidon avaimet raskausdiabeteksen jälkeen -julkaisu ammattilaisille ja äideille
Muistilista, josta voi tarkistaa, miten ja milloin raskausdiabeteksen seurantakäynnit ja kokeet on hyvä tehdä ja mitä huomioida raskausdiabeteksen jälkeen.
Syömishäiriöliiton Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? -opas (pdf 2,8 Mt)
Antaa vinkkejä painosta vapaaseen hyvinvointipuheeseen ja kunnioittavaan keskusteluun.
Materiaaleja odottaville äideille ja synnyttäneille:
Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi -opas
Tietoa raskausdiabeteksesta ja tukea arkisten valintojen tekemiseen. Juuri uudistetussa oppaassa on otettu huomioon toiveet yksilöllisyydestä, empatiasta ja konkreettisista esimerkeistä. Myös raskauden jälkeistä aikaa ja koko perheen hyvinvointia on nostettu esille.
Maksuttomat verkkokurssit raskausdiabeteksen riskissä oleville odottajille ja raskausdiabeteksen sairastaneille
Auttaa omien hyvin toimintatapojen vahvistamisessa, terveellisissä arjen valinnoissa ja kannustaa olemaan aktiivinen raskausdiabeteksen jälkeisessä seurannassa.
Raskausdiabetes – nykyiset ja entiset raskausdiabeetikot
Diabetesliiton ylläpitämä Facebook-vertaistukiryhmä
Lue lisää:
Neuvolatoimintaa voisi hyödyntää nykyistä enemmänkin terveyden edistämisessä. Blogikirjoitus 3.9.2020. THL.
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Mäki P, Gissler M, Laatikainen T.
Moni synnyttäjä on ylipainoinen – nuorten ja nuorten aikuisten ylipainoa ja lihavuutta ehkäistävä ajoissa. Blogikirjoitus 9.4.2020. THL.
Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013.
Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perinataalitilasto 2018.