Ravitsemusohjaus on monen sairauden ehkäisyn ja hoidon kulmakivi – mistä tiedämme, toteutuuko ohjaus ja onko se vaikuttavaa?

Kuvittele tilanne, jossa tehtävänäsi on opastaa henkilö paikasta toiseen, ilman että tiedät missä hän on tällä hetkellä tai mihin suuntaan hän liikkuu. Kuulostaako hankalalta? Yhtä lailla hankalaa on toteuttaa vaikuttavaa ravitsemusohjausta tietämättä, millä tavalla henkilö syö tällä hetkellä tai pystymättä seuraamaan muutosta.

Ravitsemusohjauksesta on pitkään puuttunut terveydenhuollon ja kuntien HYTE-työn tarpeisiin soveltuva mittari ruokavalion laadun arviointiin. Yhdenmukaisen mittarin avulla olisi mahdollista seurata, toteutuuko ohjaus ylipäätään ja onko ohjaus onnistunutta ja vaikuttavaa.

Tähän tarpeeseen vastaa Ruokavalioindeksi.

Mikä on Ruokavalioindeksi? 

Ruokavalioindeksin avulla kuka tahansa voi arvioida oman ruokavalionsa kokonaislaatua.

Ruokavalioindeksi perustuu lyhyeen, validoituun ruoankäyttökyselyyn, jonka perusteella lasketaan pisteytys ruokavalion laadulle asteikolla 0–100. Mitä korkeammat pisteet käyttäjä saa, sitä paremmin hänen ruokailutottumuksensa vastaavat ravitsemussuosituksia.

Indeksi arvioi seitsemää ruokavalion keskeistä osa-aluetta, kuten kasvisten, viljavalmisteiden ja proteiinin lähteiden käyttöä ja rasvan laatua.

Ruokavalioindeksin ylläpitoa ja tieteellistä kehittämistä koordinoi THL. Indeksiä käytetään tällä hetkellä digitaalisissa työkaluissa, esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun ylläpitämässä Ravitsemusnavigaattorissa ja Terveyskylän Ruokavalioindeksi-laskurissa.

Digitaaliset työkalut yhtenäistävät ravitsemusohjauksen käytäntöjä

Digitaalisten työkalujen avulla terveydenhuollon ammattilainen voi ottaa asiakkaan ruokailutottumukset puheeksi ja auttaa häntä hahmottamaan ruokavalionsa kokonaisuuden ja asettamaan tavoitteita ruokavaliomuutokselle. Lisäksi indeksin avulla on mahdollista seurata ruokavalion kehittymistä osana pidempikestoista ohjausta. 

Työkalut yhtenäistävät käytäntöjä eri ammattilaisten ja toimijoiden välillä ja tekevät ohjauksesta tasalaatuisempaa.

Ruokavalioindeksi tukee tiedolla johtamista

Ruokavalion laadun numeerista arviota voi käyttää potilastietojen rakenteisessa kirjaamisessa. Tämä mahdollistaa sen, että ravitsemusohjauksen toteutumista voidaan seurata ja ohjauksen vaikuttavuutta arvioida.

Ruokavalioindeksin tuottamat numeeriset arviot mahdollistavat myös väestön ruokavalion laadun tutkimisen esimerkiksi rekisteritutkimuksissa.

Tämä kaikki tukee tiedolla johtamista ja resurssien kohdentamista sekä alueellisella että kansallisella tasolla.

Osallistu jatkokehittämiseen

Ruokavalioindeksin digitaalisten työkalujen – Ravitsemusnavigaattorin ja Terveyskylän Ruokavalioindeksin – käyttökokemuksia tutkitaan parhaillaan Euroopan unionin rahoittamassa JACARDI-hankkeessa. THL:n ja Diabetesliiton johtamassa pilotissa ovat mukana Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet ja Vantaan kaupungin hyvinvointimentorit.

Tämän lisäksi JACARDI-hankkeessa kerätään yleisesti käyttäjien ja ammattilaisten kokemuksia Ravitsemusnavigaattorin käytöstä. Vastaamalla lyhyeen kyselyyn autat meitä digityökalun ja Ruokavalioindeksin jatkokehittämisessä.

• Käy kokeilemassa Ravitsemusnavigaattoria verkossa: Ravitsemusnavigaattori

• Vastaa anonyymiin kyselyyn: Ruokavalioindeksin käyttäjäkysely
  Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.