Havahduin taannoin sähköisten tietojärjestelmien valppauteen havaita ja poimia ilmiöitä. Etenkin kun tieto esitetään graafisesti, kuten tällä sivulla olevassa kuvassa.
Toisen käyrän mukaan kaikki oli odotettua ja ennustettavaa vuoden 2015 alkuun asti, mutta sitten käyrä meni villiksi ja vaihtelua esiintyi silmin nähden paljon. Toinen käyrä taas jatkoi kapuamistaan ylöspäin. Molempien pitäisi mitata lääkeostojen lukumääriä kuukausittain indikaattorimaisesti ja jatkuvasti. Hetken seurasin käyriä huuli pyöreänä ja sitten ryhdyin etsimään selityksiä uusille havainnoille.
Toinen, violetti käyrä kuvaa lääkkeiden suorakorvauksia apteekeissa ostotapahtuman yhteydessä: käyrä siis sisältää rahaelementin. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän muutokset ilmeisesti heijastuivat myös käyrän käyttäytymiseen. Vuoden 2016 alusta otettiin käyttöön lääkkeiden vuosittainen 50 euron alkuomavastuu. Peruskorvausprosenttia nostettiin ja kiinteitä omavastuita korotettiin. Tämä selittäisi ostotapahtumien roiman vähenemisen vuosien 2016 ja 2017 ensimmäisinä kuukausina. Vuoden mittaan kertyvien korvausosuuksien vuoksi lääkkeiden hankkiminen on vuoden lopulla suhteellisesti edullisempaa kuin alkuvuodesta. Tämä puolestaan selittää havaintoja loppuvuotta kohti kasvavista ostotapahtumien lukumääristä.
Molempien käyrien kasvua selittää vuoden 2015 huhtikuussa tehty hallinnollinen muutos. Tuolloin annosjakelun piirissä olevien potilaiden lääkemääräyksiin perustuvia tapahtumia ryhdyttiin kirjaamaan kahden viikon välein, kun aiemmin kirjaamisväli oli kolme kuukautta. Molempien käyrien muutoksia selittää myös se, että vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteslääkkeet siirrettiin 100 prosentin korvausluokasta alempaan, 65 prosentin erityiskorvausluokkaan.
Toiseen, oranssiin käyrään ei liity rahaelementtiä vaan lääkeostot lasketaan mukaan riippumatta siitä ovatko ne korvattuja tai ei, mikä saattaa selittää miksi käyrä jatkaa kapuamistaan ylöspäin. Toki siinäkin esiintyy pientä kausivaihtelua, kuten heinäkuussa muita kuukausia vähemmän tapahtumia. Käyrä kuvaa sähköisistä lääkemääräyksistä apteekeissa tehtyjä ostoja. Vuonna 2016 näiden ostojen osuus oli arviolta 95 prosenttia kaikista apteekeissa kirjatuista reseptilääkkeiden ostotapahtumista. Merkittävää on se, että vuoden 2017 alusta kaikki (100 prosenttia) reseptilääkkeiden ostot on tehty sähköisistä lääkemääräyksistä.
Kiinnostavaksi käyrien erot muuttuvat, kun selvitetään niiden taustalla olevien tietojen määrällistä eroa. Vuonna 2016 sähköisten lääkemääräysten perusteella tehtiin kaikkiaan 55,1 miljoonaa lääkeostoa apteekeissa, kun taas korvattujen tapahtumien rekisteritiedon mukaan määrä oli 40,3 miljoonaa. Vuonna 2017 luvut olivat vastaavasti 61,0 miljoonaa ja 41,8 miljoonaa. Vuosina 2016–2017 toinen käyristä siis kertoo yhteensä 116,1 miljoonasta ostotapahtumasta mutta toinen ”vain” 82,1 miljoonasta ostotapahtumasta. Erotus (34,0 miljoonaa) on varsin merkittävä: keskimäärin 1,4 miljoonaa ostotapahtumaa kuukausittain. Vain kahden kalenterivuoden aikana. Ja ero vain kasvaa tänä vuonna ja seuraavina vuosina?
Onneksi alle omavastuun jääneitä lääkeostoja on tilastoitu vuoden 2016 alusta. Tilanne ei siis ehkä olekaan niin ikävä kuin yllä? Korvattuja ja alle omavastuun jääneitä lääkeostoja oli 47,0 miljoonaa vuonna 2016 ja 48,9 miljoonaa vuonna 2017. Siis yhteensä 95,9 miljoonaa. Mutta edelleen 116,1 ja 95,9 miljoonan ostotapahtuman erotus (20,2 miljoonaa) on merkittävä.
Mikä on 20 tai 34 miljoonan ostotapahtuman tiedon arvo? Mitä seurauksia on siitä, että erilaisia päätöksiä valmistellaan, perustellaan ja tehdään vain toisen ilmiöstä kerättävän informaation varassa? Onko rekistereihin kertyvä tieto erilaista tai valikoitunutta? Minkälainen on näiden käyrien informaation (tietovarantojen) ohjausvaikutus tulevaisuudessa? Onko meillä varaa jättää käyttämättä täydellisempi informaatio, kun se on jo olemassa?
Seurantamittarit ovat käytännössä aina puutteellisia ja edellyttävät tulkintakykyä.
Lisätietoja
Kurko T., Aaltonen K., Rättö H., Martikainen J. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus lähes ennallaan. Kelan tutkimusblogi 23.10.2017.
Kurko T., Martikainen J. Potilaan maksuosuus lääkkeistä kasvoi noin 14 euroa. Sosiaalivakuutus: Tutkimus & tilastot, 28.2.2017.
Kurko T., Martikainen J., Rättö H., Aaltonen K. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin – mitä tiedetään vaikutuksista? Kelan tutkimusblogi 20.6.2017.
Martikainen J. Lääkkeiden omavastuu muuttaa tilastointia. Sosiaalivakuutus: Tutkimus & tilastot, 9.6.2016.
Partio T. Alkuomavastuu pienensi lääkekorvausta saaneiden määrää. Sosiaalivakuutus: Tutkimus & tilastot, 10.3.2017.