Dihtetgo ahte
- sámi álbmotbeaivvi ávvudit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas
- ealli sámegielat leat ovccis
- Suoma sámi eamiálbmogis stuorámus oassi gullá anáraš, nuortalaš ja davvisámi sogaide
- vuođđolágas dorvvastuvvo sámiid vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra
- sámi kultuvrra guovddážis lea njálmmálaš árbediehtu, indiviidda oktavuohta servošii ja árbevieruide
Gillii ovttastuvvet dovddut ja vásáhusat, maid ruohttasat leat dávjá juo árramánnávuođas. Iežas giela mearkkašupmi stuorru, go olmmoš gieđahallá alccesis váttes áššiid. Giella sáhttá doaibmat rationálan, gáiddusin dovdduin, dahje dat sáhttá bohciidahttit čiekŋalisge dovdduid.
Kultuvrra ja giellageavaheami gaskkas guovddážis lea jurdda, man mielde duohtavuohta hápmašuvvá sosiála gulahallamis. Giella ii leat neutrála, muhto baicce dat guoddá mielddis kultuvrralaš mearkkašumiid ja kultuvrralaš máilmmiid. (*Snellman)
Sámegielaiguin dovddut sáhttet laktásit daid oahppamii ja vejolašvuođaide váldit soga giela ruovttoluotta ja vuoigatvuhtii geavahit iežas giela. Gillii laktásit máŋggalágan dovdut ja vásáhusat, dego rámisvuohta ja illu, muhto maiddái bákčasat ja moraš ovdamearkka dihtii massojuvvon gielas. Sámegiela ja kultuvrra joatkima eavttut eai leat leamaš buot buolvadagaide ja sogaide ovttalágánat.
Sámegielat ja kultuvrralaš vuoigatvuođat eai velge ollašuva buot lága geatnegahttin bálvalusain. Dasa lassin bálvalusat, main vuoigatvuođat ollašuvvet, eai álo juvssa buot sámiid.
Giela ja kultuvrra mearkkašupmi sápmelaččaide šaddá stuoribun sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain, mat leat olámuttus
Sápmelaš áššehas háliidivččii áddejuvvot ja gávnnaduvvot dearvvašvuođafuolahusa bálvalusain nu, ahte bálvalusain vuhtiiváldojuvvo áššehasa iežas kulturduogáš, giella, searvvuš ja historjá.
Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat leat leamaš vánis oažžun láhkai juobe sámeguovllus. Erenomážit sámegielat mielladearvvašvuođabálvalusain lea leamaš váili, vaikke iežas giela, kultuvrra ja historjjá vuhtiiváldin dáin livččii dehálaš.
Suopmelaš servodagas sápmelaččaid kultuvra ja historjá leat báhcán viehka dovdameahttumin, daningo gitta vuođđoskuvlla rájes oahpahus sámiid birra ii leat gávdnon jur olláge. Dieđu váilli lea álkit fuomášit mielladearvvašvuođabálvalusain ovdamearkka dihtii das, ahte sápmelaš áššehasat vásihit gártat oahpahit ámmátolbmuid sámevuođas, mii lasiha áššehasa noađi ja unnitlohkostreassa.
Guđege sode-ámmátolmmoš sáhttá barggustis veahkehit áššehasa gávdnat sámegielat ja kultuvrra mieldásaš bálvalusaid ja materiálaid lusa ovttas áššehasain, gudnejahtti ja sensitiivvalaš mieldeorrumiin ja deaivvademiin.
Iežas giela ja kultuvrra ádden nanosmahttá dorvvolašvuođa dovddu
Lappi buresveadjinguvlui gullá sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideami doarjaga riikkaviidosaš spesiálabargu. Buresveadjinguovllus ovddiduvvojit čavddis bálvalusbálgát sámegielat bálvalusaide, maiddái mielladearvvašvuođabálvalusaide.
Suomas lea álgán sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna, man bargun lea earret eará rahpat ja gieđahallat sámiid historjjálaš vásáhusaid ja traumaid. Barggu doarjjan lea vuođđuduvvon jagi 2022 sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjj-Uvjâ-Uvja, mii fállá vuollegis šielmmá mielladearvvašvuođabálvalusaid našuvnnalaččat.
Uvjj-Uvjâ-Uvjja áššehasat leat deattuhan iežaset giela ja kultuvrralaš áddema mearkkašumi dorvvolašvuođa nannejeaddjin. Áššehasaid máhcahagas šaddá stuorra rollii luohttámuša šaddan: ii dárbbaš čilget iežas árvvuid dahje jurddašanvuogi. Áššehasaid vásáhusaid vuođul kultuvrralaš árvvuid ja vieruid laktin gieđahallanvuloš áššiide jođálmahttá luhtolaš gaskavuođa šaddama. Uvjj-Uvjâ-Uvjja bálvalussii lea leamaš sámiid siste dárbu juo guhká, ja dárbu joatkašuvvá vel duohtavuohta- ja soabdankomišuvnna maŋŋáge.
Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjj-Uvjâ-Uvja
- Našuvnnalaš dearvvašvuođafuolahusa doaibmaovttadat, mii lea Lappi buresveadjinguovllus mielladearvvašvuođa ja sorjjasvuođaid dikšuma ovddasvástádussuorggis
- Oktavuođa sáhttet váldit buohkat, geat vásihit dárbbašit sámekultuvrra vuhtiiváldi doarjaga, rávvema, bagadallama dahje vuođđodási mielladearvvašvuođadivššu. Áššiid sáhttá dikšut maiddái namaheapmin, goas čađahuvvojit buot Suoma sámegielaide doarjjaságastallamat áššiin, mat smiehtahit
- Ámmátolbmuide Uvjj – Uvjâ – Uvja fállá konsulterenveahki ja dárbbu mielde bargopára ja doarjaga sápmelaš áššehasa deaivvadeamis.
- Našuvnnalaš bálvalannummir 040 663 8882 doaibmá árgan dmu. 8–16, bálvalus lea nuvttá.