Jäykät sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit kuormittavat monien nuorten elämää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluviin nuoriin ympäristön paine kohdistuu pahimmillaan kiusaamisena, väkivaltana ja tunteena siitä, ettei kuulu joukkoon. Osalla nuorista myös suhde vanhempiin on vaikea.
Monille sateenkaarinuorille ahtaat normit aiheuttavat vähemmistöstressiä ja mielenterveysongelmia. Nuorilla voi olla vaikeuksia hyväksyä omaa sukupuolta, seksuaalisuutta ja kehoa. Mielialaan liittyvät huolet ovat sateenkaarinuorilla lähes kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä.
Elinympäristöstä kumpuava normipaine sekä omaan identiteettiin ja kehoon kohdistuvat kielteiset asenteet voivat heikentää nuorten mahdollisuuksia huolehtia hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi kouluruokailua voidaan välttää kouluväkivallan pelossa.
Monien sateenkaarinuorten arki on epäsäännöllistä
Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan sateenkaarinuoret nukkuvat, syövät ja huolehtivat henkilökohtaisesta hygieniastaan muita nuoria epäsäännöllisemmin.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista vajaa puolet ja cis- ja heteronuorista noin 40 prosenttia nukkui arkisin alle kahdeksan tuntia. Myös suositusten mukainen hampaiden harjaaminen oli sateenkaarinuorilla muita nuoria vähäisempää.
Vastausten mukaan noin puolet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista ei syö aamupalaa joka arkiaamu ja yhtä moni ei syö koulussa lounasta. Muista nuorista 40 prosenttia jättää aamupalan syömättä ja kolmannes ei syö lounasta.
Suuri osa kaikista nuorista välttää päihteitä
Sateenkaarinuoret tupakoivat ja olivat kokeilleet kannabista hieman muita nuoria useammin. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista joka kymmenes ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista kahdeksan prosenttia sekä muista nuorista kuusi prosenttia tupakoi päivittäin.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 15–16 prosenttia ja muista nuorista noin joka kymmenes ilmoitti kokeilleensa kannabista ainakin kerran.
Noin puolet kaikista nuorista ei kyselyn mukaan käytä lainkaan alkoholia. Alle kymmenesosa käyttää alkoholia säännöllisesti. Viikoittainen alkoholinjuonti on jonkin verran yleisempää sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla cissukupuolisiin nuoriin verrattuna. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ja heteronuorten välillä eroa ei ollut.
Taideharrastukset ovat sateenkaarinuorilla liikuntaa suositumpia
Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret harrastivat muita nuoria vähemmän liikuntaa. Vähintään tunnin liikuntaa päivässä harrasti 16 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista, 12 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista ja muista nuorista noin viidesosa.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikuntaa koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että syrjintäkokemukset koulun ulkopuolisissa liikuntaharrastuksissa ovat sateenkaarinuorilla yleisiä. Kaikkein yleisimmin kiusaamista, syrjintää ja epäasiallista kohtelua kokivat muunsukupuoliset nuoret.
Myös liikuntatilojen suunnittelu voi vaikuttaa nuorten liikkumiseen. Kouluterveyskyselyn mukaan huonot WC-, pukeutumis- ja peseytymistilat oppilaitoksessa häiritsivät merkittävästi lähes neljännestä sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista ja lähes viidennestä seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista.
Taide voi tarjota tilaa itseilmaisulle ja mahdollisuuden löytää samanhenkisiä ystäviä. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista 70 prosenttia ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista 77 prosenttia harrasti taidetta tai kulttuuria vähintään kerran viikossa, kun muista nuorista näin vastasi noin puolet.
Kohti yhdenvertaisuutta ja normitalkoita
Nuorten kulttuuriharrastusten tukemisen lisäksi sateenkaarinuorten arkea parannetaan kyseenalaistamalla normatiiviset ajatukset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta kaikissa nuorten toimintaympäristöissä. Tämä on askel kohti heteronormatiivisten ja kaksijakoiseen sukupuoleen perustuvien käytäntöjen muuttamista.
Normitalkoiden työkalupakkiin kuuluvat esimerkiksi:
- Oppilaitosten ja kuntien toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu, jolla tähdätään konkreettisiin muutoksiin nuorten arjessa. Nuorten moninaisuus tulee huomioida esimerkiksi tilaratkaisuissa ja opetusjärjestelyissä. Lisäksi väkivallan ehkäisytyötä sekä mielenterveys- ja tukipalveluiden laatua ja saatavuutta on parannettava.
- Opettajien, nuoriso-, kulttuuri- ja liikunta-alan työntekijöiden sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutus, joka antaa valmiudet purkaa hetero- ja cisnormatiivisia lähtökohtia työkäytännöissä. Koulutuksissa huomioidaan lisäksi esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tarve psykososiaaliselle tuelle sukupuolipohdinnoissa.
- Yhteistyö koulun, kodin ja vapaa-ajan harrastustoimijoiden välillä sateenkaarinuorten liikunnan ja terveiden elintapojen edistämiseksi.
- Itsemääräämisoikeutta kunnioittava translainsäädäntö, jonka pikainen toteuttaminen parantaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa.
Lue lisää:
Mieliala huolettaa yli puolta sateenkaarinuorista – moni jää ilman tarvitsemaansa tukea. Verkkouutinen 26.11.2020. THL.
Sateenkaarisanasto. Seta.
Hakanen, Tiina, Myllyniemi, Sami & Salasuo, Mikko (toim.) (2019) Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018.
Lehtonen, Jukka (2018) Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa. Teoksessa Kivijärvi, Antti, Huuki, Tuija & Lunabba, Harry (toim.) Poikatutkimus. Tampere: Vastapaino, 121-145.
Taavetti, Riikka, Alanko, Katarina, Hästbacka, Noora, Lehtonen, Jukka & Palojärvi, Inka (2020) Sateenkaareva nuoruus ja merkitykselliset ihmissuhteet. Teoksessa Lahti, Annukka, Aarnio, Kia, Moring, Anna & Kerppola, Jenni (toim.) Perhe- ja läheissuhteet sateenkaaren alla. Helsinki: Gaudeamus, 29-44.