Erilaiset tutkimukset, kuten Kouluterveyskysely, ovat vuosien ajan tuoneet esiin huolen sijoitettujen lasten hyvinvoinnista. Suurimmalla osalla sijaishuollossa olevista lapsista on kuitenkin hyvä olla, ja heidän tilanteensa on sijoituksen myötä parantumassa. Lapset ilmaisevat sen esimerkiksi näin:
”Täällä saa apua, ruokaa ja on turvallista olla”
”Siitä on tullut oma perhe”
THL:n Kysy ja kuuntele -hankkeessa yli 700 sijoitettua 10-17-vuotiasta lasta kertoi kyselytutkimuksessa, mitä heille kuuluu. Perhekodeissa ja laitoksissa asuvat lapset ovat lapsia arkisine iloineen ja suruineen. Kyselytutkimuksen avoimissa vastuksissa he esimerkiksi kertoivat, että omenapuissa kiipeäminen tai kesäloman lähestyminen olivat parasta elämässä. Nämä ovat asioita, joita varmasti moni muistaa lapsuudestaan.
Lapsilähtöisyys on tekoja ja sanoja
Laatiessamme lapsille suunnattua kyselyä hyödynsimme lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista tehtyjä tutkimuksia. Kysymyksiä muotoillessamme törmäsimme taas kerran siihen, että sijaishuollon käsitteistö on kovin aikuis- ja järjestelmälähtöistä. Lapsi ei puhu sijaishuollosta, vaan sijaisperheen vanhemmista Matista ja Maijasta eikä sijaishuoltopaikasta vaan Punatulkkukodista.
Viranomaisten käsitteistö rakentuu lainsäädännön ja järjestelmän varaan. Tarvitsemme näiden vakiintuneiden, mutta kömpelöiden ja jopa leimaaviksi koettujen käsitteiden rinnalle sanoja, joita lapset kokevat omikseen ja heidän todellisuuttaan kuvaaviksi. Harva meistä haluaisi tulla määritellyksi ”kodin ulkopuolelle sijoitetuksi”.
Viranomais- ja ammattilaisviestinnässä tulee olla tarkka käsitteiden kanssa, mutta osaisimmeko olla lapsilähtöisiä säilyttäen samalla täsmällisyyden käsitteissä?
Mikään käsite ei tunnu suuhun sopivalta kuvaamaan sijaishuoltopaikkojen kirjoa sukulaissijaisperheistä lastensuojelulaitoksiin. Paikan, jossa lapsi asuu, pitäisi ensisijaisesti saada olla koti, jos lapsi sen sellaiseksi itse mieltää ja haluaa määritellä. Koteja voi olla useita, eikä toinen poissulje toista.
Saimme lapsia ja nuoria avuksi testaamaan ja kommentoimaan kyselylomakkeita, mikä oli tärkeä vaihe niiden kehittämisessä. Onneksi lapset ovat suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä, kun me aikuiset yritämme omasta todellisuudestamme käsin tavoittaa heidän maailmaansa.
Emme aina osaa kysyä tai muotoilla kaikkea parhaalla mahdollisella tavalla. Kyselyyn saamamme vastaukset kuvastavat lasten kykyä ymmärtää ja analysoida omaa tilannettaan. Hyviä esimerkkejä tästä ovat poiminnat lasten vastauksista kysymykseen siitä, mikä juuri heidän sijaishuoltopaikassaan on parasta:
”Täällä välitetään aidosti”
”Saan olla kuka olen ja saan toteuttaa unelmiani”
Tänään 18. helmikuuta vietetään kansainvälistä sijaishuollon juhlapäivää. Sen tarkoituksena on juhlistaa sijaishuollossa asuvia tai asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Blogin sitaatit ovat Kysy ja kuuntele -hankkeen keräämästä lasten kyselyaineistosta.
Lisätietoja:
Care Day 2022 (Pesäpuu ry)