Miltä kuulostaa ravintola, jonne lapset voivat mennä koulupäivän jälkeen oppimaan puutarhatöitä, kaupunkiviljelyä, ruoanlaittoa sekä ravintoloiden toimintaperiaatteita? Tai ravintola, jonka ateriat koostuvat keskimäärin 80 prosenttisesti tuotteista, jotka muuten päätyisivät jätteeksi?
Entä mitä mieltä olette ajatuksesta muuttaa pahasti saastunut ja hylätty maa-alue turistien ja kaupunkilaisten rakastamaksi alueeksi, jossa eri toimijat voivat vuokrata työtiloja alueen 14 maalle nostetusta asuntolaivasta, ja jossa järjestetään erilaisia tapahtumia, kulttuuritoimintaa, kaupunkiviljelyä ja kiertotaloutta?
Tällaisia sosiaalisia innovaatioita sekä kestävän urbanismin kokeiluja harrastaa Alankomaat.
Sosiaalinen innovaatio kehittää yhteiskuntaa
Sosiaalisista innovaatioista puhuttaessa tarkoitetaan uusia ratkaisuja, joilla pyritään edistämään ja tuottamaan tasaisesti jakautuvaa hyvinvointia. Sosiaalisilla innovaatioilla tavoitellaan sosiaalista kehitystä siten, että innovaation hyödyt jakautuvat sosiaalisesti reilulla ja edullisella tavalla.
Innovaatiolla ratkotaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta ja sen odotetaan tuottavan yhteistä hyvää. Tavoitteena on yleensä parantaa yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista suoritus- ja toimintakykyä.
Ratkaisu 100 -haastekilpailu etsii sosiaalisia innovaatioita
THL on mukana Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailussa, jossa etsitään sosiaalisia innovaatioita ja ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän. THL:stä haastekilpailun voitosta kisaa #MunStepit-tiimi. Tiimi pureutuu ratkaisussaan peruskoulunsa päättävien nuorten tukemiseen, jotta jokainen löytäisi omat vahvuutensa ja osaamisalueensa.
Sitra vei kilpailun jatkoon päässeet tiimit Amsterdamiin ja Rotterdamiin tutustumaan sosiaalisiin innovaatioihin. Amsterdamissa toimiva ajatushautomo Kennisland toimi ekskursion isäntänä ja kilpailussa mukana olevien tiimien sparraajana.
Alankomaat – sosiaalisen innovaation kehto
Alankomaita ei valittu sattumalta ekskursion kohteeksi. Alankomaasta on huomaamatta muodostunut edelläkävijä, josta Suomikin voisi monessa suhteessa ottaa mallia.
Alankomaiden innovaatiomyönteisyyden pohjan perustavat monikulttuurisuus, kannustava ilmapiiri, eri toimijoiden välinen yhteistyöhalu sekä tutkimuksen korkea arvostus.
Opimme, että etenkin Amsterdamissa on ymmärretty, että parempi tulevaisuus syntyy vain toivottamalla muutos tervetulleeksi. Samalla on ymmärretty, että uusien innovaatioiden kehittämiselle on luotava tilaa ja puitteet.
Lasten ja nuorten osallisuutta voi edistää monin eri keinoin
Ekskursio tarjosi useita mielenkiintoisia ratkaisuja muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseen. Esimerkiksi Maak je buurt! (Tee oma asuinalueesi) -projektissa lapset pääsevät tutkimaan omaa asuinaluettaan, ketä siellä asuu, mitä hyviä puolia alueessa on ja miten aluetta voisi vielä parantaa.
Mielenkiintoiseksi hankkeen teki se, että tämä lapsille suunnattu iltapäivätoiminta toimi kirjaston yhteydessä. Olisiko tässä ideaa myös suomalaisen kirjastotoiminnan kehittämiseksi?
Vierailulla No Limit -järjestössä tapasimme järjestön palavasieluisen perustajan, joka oli muusikon uransa jälkeen pyhittänyt elämänsä nuorten tukemiseen, jotta he saavuttaisivat unelmansa. Järjestön toiminnan keskiössä ovat kansainvälinen kulttuuri ja taide. Se tarjoaa ilmaisia tiloja muusikon uraa aloittaville artisteille sekä esiintymismahdollisuuksia kaikille, jotka tuntevat siihen paloa. Lähialueen nuoret osallistetaan toimintaan, ja monelle nuorelle kulttuurikeskuksesta olikin tullut toinen koti ja järjestön perustajasta isähahmo.
Järjestön toimintaperiaatteena on, että jokaiselle löytyy jokin tehtävä, missä voi tuntea itsensä merkitykselliseksi ja osalliseksi.
Yhden maukkaimmista illallisista nautimme Hotspot Hutspot -ravintolassa, joka on paljon muutakin kuin vain ravintola. Ravintola toimi paikkana, johon lähialueen lapset voivat mennä koulupäivän jälkeen. Siellä lapset pääsivät kokeilemaan puutarhatöiden ja kaupunkiviljelyn lisäksi oikeaa ravintolatoimintaa. Pöytäämme kannettiin ruokalaji toisensa perään, kaikki ensiluokkaisen maukkaita. Keittiössä sekä tarjoilijana hääräsivät toiminnassa mukan olevat lapset. Luonnollisesti hyvässä ohjauksessa.
Olisikohan tällainen lasten iltapäivä- tai kerhotoiminta mahdollista Suomessa?
Ekskurion tärkeimmät tuliaiset
Kolmen päivän ekskursio tarjosi aamusta iltaan suoranaista sosiaalisten innovaatioiden ilotulitusta. Voimme edelleenkin olla ylpeitä suomalaisesta palvelujärjestelmästä, joka tarjoaa arvokkaita peruspalveluja kaikille. Matka tarjosi kuitenkin välähdyksiä asioista, joista voisimme ottaa oppia. Jos pitäisi kiteyttää tärkeimmät kotiin vietävät tuliaiset, niin ne olisivat seuraavat:
- Intohimo: Sosiaalinen innovaatio vaatii syntyäkseen asiaan vihkiytyneitä ja jopa intohimoisesti asiaansa suhtautuvia toimijoita. Tämä oli selkeä yhteinen nimittäjä vierailukohteillemme. Toimijoilla oli oma sisäinen palo tehdä maailmasta parempi paikka, kukin omalla tavallaan ja ratkaisullaan.
- Osallistaminen: Moni vierailumme kohde perustui kansalaisten osallistamiseen. Lapset, nuoret ja aikuiset otettiin mukaan kehittämään ja toteuttamaan toimintaa. Kukin omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Muodollinen pätevyys toimijuuteen ei ollut ratkaisevaa, vaan jokaiselle motivoituneelle ja innostuneelle löytyi oma paikkansa.
- Yhteistyö: Alankomaat on ratkaisukeskeinen yhteiskunta, joka korostaa yhteistyön merkitystä eri sektoreiden ja toimijoiden välillä. Tiedettä ja tutkimusta arvostetaan ja sitä käytetään hyväksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Täytyy tunnustaa, että erityisesti tämä huomio sai tuntemaan pienoista kateutta.
- Ketteryys: Alankomaissa ollaan kykeneviä ketteriin, joustaviin ja luoviin ratkaisuihin. Lait, säädökset ja asetukset lienevät Alankomaissakin tiukkoja. Siitä huolimatta näytti siltä, että ratkaisuja ja innovaatioita luovitaan siten, että pyrkimys yhteiseen hyvään ei vesity. Olisiko tässäkin Sääntö-Suomella opittavaa?
Lue lisää:
Sosiaalisten innovaatioiden tutkintaa Amsterdamissa ja Rotterdamissa. Ratkaisu100.fi