Sote-ammattilaiset tuovat toistuvasti esiin potilastietojärjestelmien hankalakäyttöisyyden. Eivätkä työprosessit saa tukea tietojärjestelmiltä. Päinvastoin – toisinaan ne jopa hankaloittavat työtä! Aikaa tuhraantuu käyttöliittymän syövereissä seikkaillessa.
Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti äskettäin huomiota asiaan arvioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota ja ohjausta. Valiokunta totesi, että aihe on valtiontaloudellisesti merkittävä, sillä tavoitellaanhan digitalisaatiolla toimintojen tehostamista ja kustannusten kasvun hillintää1.
Digitalisaatio on tuonut sote-palveluiden järjestämiseen uuden ulottuvuuden: tietojärjestelmäratkaisuilla on keskeinen rooli myös palvelutuotannon laadun näkökulmasta. Mutta kenellä on vastuu siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen koituisi viime kädessä myös kansalaisten eduksi entistä parempina palveluina? Voimmeko yhteisvoimin nostaa sote-ammattilaiset kehittämisen ydinryhmään ja vahvistaa tietojärjestelmien toimivuutta tehokkaan palvelutuotannon tukena?
Tiedonhallinnan yhteistyön puutteet kertautuvat sote-ammattilaisten työssä
Potilastietojärjestelmän käytettävyys vaikuttaa myös Kanta-palvelujen hyödyntämiseen. Asiakastiedot ovat hoidon yhteydessä katsottavissa Kanta-tietovarannosta yli hyvinvointialuerajojen sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä. Kanta-palvelut on mahdollistanut esimerkiksi yksityisille palveluntuottajille tehokkaan resurssien käytön valtakunnallisesti. Ammattilaiset voivat työskennellä eri puolilla Suomea, myös etänä, ja hoitoon tarvittavat tiedot löytyvät potilastietojärjestelmästä.
Täysimittainen Kanta-tietojen hyödyntäminen on kuitenkin riippuvaista ensisijaisen potilastietojärjestelmän toteutuksista.
Kun järjestelmätoteutus tukee sujuvaa tiedon hyödyntämistä, ammattilaisen ei tarvitse klikkailla ja arvuutella, onko klikkauksen takana oleva juuri ”se etsitty tieto”. Esimerkiksi oikeat labratiedot löytyvät viipeettä riippumatta siitä, missä palvelupisteessä ne on otettu. Sujuva tiedon liikkuminen ja hyödyntäminen säästää ammattilaisen aikaa, joten useampi potilas saa palvelua.
Työssään asiakas- tai potilastietojärjestelmää käyttävien kokemuksia on tutkittu. Palautteesta ilmenee, että käyttökokemukset vaihtelevat eri järjestelmissä2,3,4,5. Selvää on, että hankalasti käytettävä tietojärjestelmä ei takaa ammattilaisille sujuvaa työprosessia. Toiveet kustannussäästöistä livahtavat nurkan taakse.
Yhteistyöllä kohti sujuvampia potilastietojärjestelmiä ja tiedon hyödyntämistä
Paremmalle kehittämisyhteistyölle on tilausta. Esimerkiksi Kanta-palvelujen kehittämiskeskusteluissa on tullut esiin, että tilaajat eivät ole suinkaan aina riittävästi perillä potilastietojärjestelmien uusien ominaisuuksien kehittämisestä.
Sote-tiedonhallinnan uusia yhteistyörakenteita valmistellaan paraikaa. Hyvinvointialueiden, kansallisten toimijoiden ja järjestelmätoimittajien tiiviillä yhteistyöllä voitaisiin tukea paremmin myös ammattilaisten osallistumista tietojärjestelmien kokonaisuuden kehittämiseen.
Ihmislähtöisyyttä tietojärjestelmien kehittämiseen
Loppukäyttäjien arvioiden huomioimista potilastietojärjestelmien kehitystyössä tarvitaan. Tämä vaatii organisaatioiden kyvykkyyksien kasvattamista, erityisesti muotoilukyvykkyyden vahvistamista.
Palvelumuotoilu kiteyttää potilastietojärjestelmien kehitystyössä tarvittavan muutoksen: selvitetään ensin, että ratkaistava ongelma on oikea ja sitten, että ongelma ratkaistaan oikein. Sote-ammattilaisia tulee kuulla potilastietojärjestelmien suunnittelusta ylläpitoon saakka. Tietojärjestelmän kehitystarpeita kartoittaessa loppukäyttäjiä tulee kuulla esimerkiksi haastattelujen, kyselyjen tai työpajojen avulla. Käyttäjätestauksia tarvitaan aina ennen kuin ratkaisuehdotuksia viedään tuotantoon. Potilastietojärjestelmien muuttuessa tulee aina taata ammattilaisille riittävästi koulutusta muutokseen.
Sote-ammattilaisten tietotyön tarpeet on saatava paremmin kuuluviin kaikissa tietojärjestelmäkehityksen vaiheissa. Olisi viisautta ottaa huomioon heidän tarpeensa myös potilastietojärjestelmiä ohjaavissa määrittelyissä. Ihmislähtöisestä tietojärjestelmäsuunnittelusta olisi hyvä tulla tietoturvallisuuteen verrattava itsestään selvä vaatimus.
Lue lisää
1 Valiokunnan mietintö TrVM 2/2024
2 Kyytsönen M, Hyppönen H, Koponen S, Kinnunen U-M, Saranto K, Kivekäs E, Kaipio J, Lääveri T, Heponiemi T, Vehko T. (2020). Tietojärjestelmät sairaanhoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 12(3), 250–269.
3 Salovaara S, Ylönen K, Silén M, Viitanen J, Lääveri T, Hautala S. (2022). Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arviot asiakastietojärjestelmistä 2020. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 14(2), 191–207.
4 Suomen Lääkäriliitto. Tutkimus lääkärien kokemuksista: Potilastietojärjestelmissä on edelleen kehitettävää. (3.6.2021)
5 Vehko T, Ikonen J, Kyytsönen M, Koponen S, Kinnunen U-M, Saranto K. (2023). Tietojärjestelmät lähihoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin 2022. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 15(2), 199–218.