Maakunta- ja sote-uudistuksen vuosia kestänyt valmistelu on edennyt lähes kalkkiviivoille, mutta edelleen on epävarmaa saadaanko uudistus nytkään maaliin. Odottelu on merkinnyt epävarmuutta kuntien ja tulevien maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun. Maakunnissa on ollut syksyn ja talven aikana tiivis tunnelma, sillä kuntapäättäjät ovat olleet huolissaan sote-menojen kasvusta ja rahan riittävyydestä muihin lakisääteisiin tehtäviin. Erityisesti väestötappiokunnat menettävät verotuloja ja saman tien taloudellista kantokykyään.

Maakunta- ja sote-uudistuksen 3 miljardin kustannusten kasvun hillinnän realistisuus: faktaa vai fiktiota

Maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketin kohtalon odottelu ei poista sitä faktaa, että sote-talous tulee pysymään kireänä. Tuoreessa, laajaan virkamiesvalmisteluun pohjautuvassa selvityksessään valtiovarainministeriö latelee tuttuja madonlukuja talouden tilasta. Seuraavan hallituksen tulisi tehdä parin miljardin edestä ”nopeavaikutteisia toimia”, jotta Suomen julkiseen talouteen syntyisi vahvemmat puskurit ja talous olisi kestävämmällä pohjalla. Pidemmän aikavälin rakenteellisiin toimiin sisältyy maakunta- ja sote-uudistus ja sen myötä tavoiteltava kolmen miljardin kustannusten hillintätavoite 2020-luvun loppuun mennessä.

Varmemmaksi vakuudeksi valtiovarainministeriö on laatinut maakuntakohtaisia laskelmia tulevien vuosien valtion rahoitusurasta ja sopeuttamistarpeista. Laskelmat ovat monien tulevien maakuntien kohdalla varsin kylmääviä ja kysymyksiä herättäviä; mistä löytyvät nämä tarvittavat säästöt vai jääkö säästötavoitteen toteutuminen fiktioksi?

Kysymyksen tekee vielä vaikeammaksi se, että tulevien maakuntien koetalousarvioissa on tullut yhä selvemmäksi ettei rahaa ole välttämättä tarpeeksi toiminnan alkuvuosina kattamaan edes välttämättömiä menoja. Säästömahdollisuuksia arvioidaan löytyvän lähinnä pitkällä aikavälillä muun muassa digitaalisia palveluja lisäämällä.

Ikääntyvä ja vähenevä väestö haastaa monessa maakunnassa taloutta jo nyt

Vähäväkisissä maakunnissa taloudelliset lähtökohdat ovat haastavat – tällaisia ovat mm. Kainuu, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Niissä väestö vähenee ja ikääntyy samalla kun palvelutarpeet kasvavat.

Ikääntyminen ja huono terveydentila heijastuvat myös muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen käytön mahdollisuuksiin, vaikka sen varaan on laskettu osa kustannusten kasvun hillintäpotentiaalista.

Palvelujärjestäjien hartioiden leveys vaihtelee suuresti

Luovia ratkaisuja tarvitaan myös esimerkiksi 70 000 asukkaan Keski-Pohjanmaalla, jossa VM:n viimeisimpien laskelmien mukaan siirtymäkauden aikana vuoteen 2025 mennessä valtion rahoitus asukasta kohti laskisi yli 250 euroa. Väistämättä tulee pohdittavaksi, miten silloin turvataan – sote-lakiesityksen mukaisesti – kustannus-vaikuttavasti alueen väestön sote-palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu.

Viime viikkojen uutiset ikääntyneiden hoivasta kertovat, että pelkkä kustannusten minimointi voi johtaa katastrofaalisiin laatuongelmiin.

Keski-Pohjanmaalla on toki tartuttu härkää sarvesta ja haasteita on ryhdytty tarmokkaasti purkamaan vuodesta 2017 alkaen toimineen maakunnallisen sote-kuntayhtymän Soiten toimesta.

Sote-palvelujen järjestäjän hartiat ovat tästäkin huolimatta edelleen erittäin kapeat. Tulevien maakuntien kokoeroja kuvaa vaikkapa se, että osassa Uuttamaata vuoden 2019 alussa aloittaneen Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kuuden kunnan väestöpohja on Soiteen verrattuna lähes kolminkertainen. 

Sairaalarakentamisen buumi käynnissä ympäri Suomea – kenelle lankeaa lasku maksettavaksi?

Sote-infran rakentaminen ja tilojen ylläpito maksavat. Vaikka sote-investointeja ja ulkoistuksia on sote-uudistusta odotellessa heinäkuusta 2016 alkaen pyritty rajoittamaan lailla, on kunnille ja kuntayhtymille myönnetty runsaasti poikkeuslupia. Yhä useammin perusteluina ovat olleet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraation tarpeet.

Vaikka perusterveydenhuollon vahvistaminen oli keskeinen uudistuksen tavoite, huomio kiinnittyy erikoissairaanhoidon mittaviin rakennus- ja korjausinvestointeihin. Satojen miljoonien sairaalahankkeita on käynnissä tai vireillä muun muassa Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä, Varsinais-Suomessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Merkittäviä, yli 100 miljoonan euron rakennusinvestointeja on käynnissä tai käynnistymässä myös pienemmissä muuttotappiota kokevissa maakunnissa kuten Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Kokonaisuutena sote-infran investoinneissa on kyse miljardeista euroista.

Alueiden taloudelle suuret sairaalainvestoinnit merkitsevät kuitenkin vielä enemmän: keskussairaala on usein maakunnan suurin työpaikka ja alueen elinvoiman lähde, johon halutaan panostaa, maksoi mitä maksoi. Samalla uskotaan, että sote-uudistuksen jälkeen maksajana olisi valtio eli siis koko Suomi.

Kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillintätavoite on siis vähintäänkin haasteellinen huomioitaessa väestön ikääntyminen, kasvavat palvelutarpeet, käynnissä olevat investoinnit sekä esitetyn valinnanvapauslainsäädännön lähtökohdat. Lisäksi viimeisimmässä lausunnossaan perustuslakivaliokunta esittää edelleen valtion rahoituksen vahvistamistarpeita riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi väestölle.

Talouspolitiikan arviointineuvoston äskettäin julkaisemiin tuloksiin onkin helppo yhtyä; säästötavoitteiden saavuttamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Kokonaiskuvassa on hyvä muistaa myös, että esimerkiksi terveydenhuoltomenojen kansainvälisissä vertailuissa Suomi ei ole tähänkään asti ollut OECD- ja EU-maiden tuhlaajapoika vaan keskikastin edustaja.

Lue lisää:

Eduskunta. Valiokunnan lausunto PeVL 65/2018 vp.

Hyppönen Hannele, Ilmarinen Katja. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa: Suomalaisten hyvinvointi 2018 (toim. Laura Kestilä ja Sakari Karvonen).

Miettinen Ville. Maakuntien koetalousarviot osoittavat alijäämää ja sopeuttamisen tarvetta – säästöihin mahdollisuus vasta vuosien päästä. Kuntalehti 26.2.2019.

Maakuntien rahoituslaskelmat

OECD. Health at a Glance: Europe 2018.

Talouspolitiikan arviointineuvosto. Economic Policy Council Report 2018.

Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro 4.2.2019: Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *