Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistuksessa ollaan tekemässä maailmanluokan reformia.
Uudistuksesta tulee ainutlaatuinen kahdesta syystä: ensinnäkään sosiaali-ja terveyspalvelujen näin laajaa yhdistämistä ei ole toteutettu muualla maailmassa. Toiseksi, jo käynnistynyt valtion ohjaama potilastietojärjestelmien kehittäminen on kytketty yhteen uudistuksen kanssa. Nämä lähtökohdat tarjoavat huikeat mahdollisuudet. Välillä tuntuu että sen ymmärtävät kaikki muut paitsi suomalaiset itse.
Sote-valmistelun vaikeudet ovat olleet myös hyödyksi
Valmistelussa kohdatut vaikeudet ovat olleet myös hyödyksi – arvio nykyjärjestelmän ongelmista on tarkentunut ja keskeisistä ratkaisuista on päästy pitkälti yksimielisyyteen.
Nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuudesta, tehottomuudesta ja palvelujen huonosta saatavuudesta ovat sekä kansalaiset, asiantuntijat että poliitikot samaa mieltä. Myös uudistuksen tavoitteet jaetaan. Jotta rikkinäinen palvelujärjestelmä saadaan korjattua, tarvitsee sosiaali- ja terveys- sekä myös perus- ja erityistason palvelut saada toimimaan yhdessä. Peruspalveluiden pitää olla suorituskykyisempiä. Palvelut pitää järjestää laajempia väestöpohjia varten ja niitä pitää ohjata tehokkaammin. Tietojärjestelmien tulee olla yhteensopivia ja toimivia. Rahoitusjärjestelmän tulee olla yhtenäinen.
Tavoitelistat samalaisia koko Euroopassa
Useimmissa muissa Euroopan maissa suunnitelluissa tai toteutetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa tavoitelistat ovat olleet hyvin samanlaisia. Jos meillä on malttia valmistella uudistus hyvin, on Suomessa mahdollisuus ottaa muiden maiden hyvistä ja huonoista kokemuksista oppia ja uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme mallikelpoisella tavalla.
Väestön vanheneminen ja monisairaiden, laajaa palvelukirjoa tarvitsevien ihmisten määrän kasvu on tuonut eriasteisen palvelujen integraation monen maan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustavoitteeksi. Suomessa tällaiseen laajan integraatioon toteuttamiseen on nyt hyvät mahdollisuudet.
Suomen järjestelmä on tällä hetkellä yksi maailman hajautetuimmista. Hajanaisenakin nykyinen sosiaali- ja terveydenhuolto on ollut pääosin kuntien järjestämisvastuulla. Tämä on hyvä lähtökohta uudistukselle verrattuna maihin, joissa vastuu jakautuu joko julkisen hallinnon eri tasojen tai julkisen sektorien ja yksityisten vakuutusyhtiöiden välillä.
Suomessa perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on jo muun muassa viime vuosikymmenen puolivälissä käynnistyneen Alue- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) johdosta hyvässä vauhdissa. Kansallisesti ja alueellisesti yhtenäisten tietojärjestelmien kehittäminen on hankaluuksien jälkeen saatu käyntiin. Yhtenäiset järjestelmät tulevat tukemaan palvelujen integraatiota ja tukemaan hoidon sekä hoivan toteutumista.
Suomella on hyvät lähtökohdat viedä läpi radikaali sote-uudistus
Vaikka Suomella on hyvät lähtökohdat viedä läpi radikaali sote-uudistus, niin sen valmistelu ei tule olemaan yksinkertaista. Nykyisen sote-järjestelmän keskeinen ongelma on hajautetun rakenteen ja päätäntävallan tuoma koordinaation puute, joka on ilmennyt terveydenhuollossa sairaanhoitopiirien kilpavarusteluna ja yhteen sovittamattomina investointipäätöksinä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehityksen erkautumisena.
Osan ongelmista voi korjata alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Kun sama organisaatio suunnittelee ja vastaa laajan itsehallintoalueen tasolla kaikista asukkaille tarjottavista palveluista, on oletettavaa, että palvelurakenne tasapainottuu. Tämä ei kuitenkaan välttämättä takaa hyvää koordinaatiota itsehallintoalueiden välille, vaan tarvitaan valtion ohjausta takaamaan järkevä alueellinen tasapaino.
THL on sitä mieltä, että hallituksen linjaukset sote-reformista tarjoavat riittävät mahdollisuudet toteuttaa uudistukselle asetetut vaativat tavoitteet. Huolellisesti toteutettuna linjausten mukainen järjestelmä voi korjata nykyisen järjestelmän ongelmakohdat.
Suomea paljon vaikeammassa taloudellisessa ja toiminnallisessa tilanteessa olevat maat ovat kyenneet paitsi suunnittelemaan niin toteuttamaan menestyksellisen reformin. Mekin pystymme – se on tahdon asia.
THL järjesti 19.11. seminaarin suomalaisille vaikuttajille. Tilaisuudessa puhuvat suomalaisten johtajien ja asiantuntijoiden lisäksi Maailman terveysjärjestön WHO:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja Euroopan komission edustajat.
Lue lisää seminaarista
Katso seminaarin esitykset Slidesharessa
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Aamulehdessä 21.11.2015