Sosiaalietuuksien verkosto on Suomessa monimutkainen. Se koostuu kymmenistä eri etuuksista, eikä kukaan pysty hallitsemaan kaikkia lainsäädännön yksityiskohtia. Sosiaaliturvauudistuksen valmistelussa monimutkaisuus onkin nostettu keskeiseksi ongelmaksi.
Monimutkaisuuden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan joihinkin etuuksiin, heidän on vaikea ymmärtää tehtyjä etuuspäätöksiä tai he eivät osaa ennakoida keikkatyön vaikutuksia toimeentuloonsa. Monimutkaisuus voi johtaa etuuksien alikäyttöön ja jopa vähentää työntekoa, vaikka jälkimmäisestä ei ole juuri tutkimusnäyttöä.
Suomen järjestelmä on monimutkainen osin laajuutensa vuoksi. Sosiaalimenot ovat suuret, tulonsiirrot vähentävät tuloeroja selvästi ja köyhyysaste on maailman alhaisimpia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaltaisessa maassa, jossa julkisten tulonsiirtojen merkitys on vähäisempi, järjestelmä voi näyttää yksinkertaisemmalta. Toisaalta Suomen järjestelmää voidaan pitää lähtökohtaisesti yhtä monimutkaisena kuin järjestelmiä muissa Pohjoismaissa, joissa etuudet ovat samantyyppisiä.
Laajan järjestelmän ei tarvitse olla monimutkainen, vaan se voidaan toteuttaa pienellä määrällä etuuksia. Esimerkiksi Suomessakin kokeiltu perustulo olisi yksinkertainen tapa toteuttaa laaja järjestelmä.
Vastaavasti Britanniassa kotitalouskohtainen yleistuki (universal credit) korvasi vuonna 2013 kuusi etuutta: asumistuen, toimeentulotuen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan, pienituloisten palkkatuen, elatustuen sekä lapsilisän. Toisin kuin perinteinen perustulo, yleistuki on vastikkeellinen. Lisäksi se on tulovähenteinen, eli tuen määrä vähenee tulojen kasvaessa. Myös Ranskassa on päätetty yhdistää vähimmäisetuudet yhdeksi etuudeksi tulevaisuudessa.
Yhden etuuden järjestelmäkin voi olla monimutkainen, jos asiakas ei ymmärrä sen periaatteita. Monimutkaisuuden kokemusta voidaan lievittää parantamalla viestintää ja sujuvoittamalla toimeenpanoa. Digitalisaation avulla monet sosiaaliturva-asioista hoidetaan nykyisin verkossa.
Viro ja Itävalta ovat korvanneet hakemisen osin automaattisilla sähköisillä etuusehdotuksilla. Kun Virossa syntynyt lapsi rekisteröidään väestötietojärjestelmään, vanhemmille tulee sähköpostitse eri perhe-etuuksia koskeva ehdotus. Suomessakin kansallinen tulorekisteri mahdollistaisi ennakoivan sosiaaliturvan toimeenpanon.
Sosiaaliturvan monimutkaisuutta on pyritty karsimaan monissa maissa keskittämällä palveluja ja etuuksia yhdelle luukulle. Suomessa Kelan ja muiden viranomaisten palveluja on yhdistetty yhteispalvelupisteisiin ja työvoiman palvelukeskuksiin. Perustoimeentulotuki on siirretty Kelalle: se yksinkertaisti järjestelmää monelle, mutta sosiaalihuollon asiakkaille tulos oli päinvastainen.
Sosiaaliturvaa voidaan yksinkertaistaa myös juridisesti yhtenäistämällä käsitteitä ja yhdistämällä lakeja. Ruotsi yhdisti noin 30 sosiaaliturvaan liittyvää lakia ja yhtenäisti käsitteitä vuonna 2011. Ruotsi otti mallia uudistukseen muun muassa Ranskan, Irlannin, Norjan ja Saksan järjestelmistä. Samanlainen uudistus olisi mahdollista toteuttaa Suomessakin.
Suomen järjestelmä on kansainvälisessä vertailussa monimutkainen, pitkälti laajuudestaan johtuen. Monimutkaisuutta voidaan karsia, mutta samalla se voi muuttaa järjestelmän rakennetta. Britannian tapaan etuuksia voidaan yhdistää, millä olisi väistämättä vaikutuksia etuuksien tasoon ja kohdentumiseen.
Kevyempi yksinkertaistaminenkin on mahdollista. Toimeenpanoa voidaan kehittää Viron tapaan ennakoivaksi niin, että tieto etuusoikeudesta tulisi viranomaisen aloitteesta. Lainsäädäntöä voidaan yksinkertaistaa Ruotsin tapaan käsitteitä yhdenmukaistamalla ja lakeja yhdistämällä.
Nyt käynnissä oleva sosiaaliturvauudistuksen valmistelutyö selvittää yksinkertaistamisen vaihtoehtoja. Sen jälkeen pallo on politiikoilla.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 5.3.2021.
Millainen on Suomen sosiaaliturva ja miten ja miksi sitä pitää uudistaa? Blogisarjamme Uusi sosiaaliturva valottaa sosiaaliturvaa eri näkökulmista ja pohtii sen uudistamisen tarpeita ja ratkaisuja.
Mittavan sosiaaliturvauudistuksen valmistelu alkoi vuoden 2020 alussa. Valmistelua johtaa parlamentaarinen komitea, jonka työssä THL:n asiantuntijat ovat vahvasti mukana.