Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa laskee, ja erityisesti nuorten terveyskäyttäytyminen näyttää tässä(kin) suhteessa olevan edellistä sukupolvea parempaa. Vuonna 2018 keskeytyksiä tehtiin noin 8 600, mikä on vähemmän kuin kertaakaan vuonna 1970 voimaan tulleen lainsäädännön aikana.

Suomalainen aborttikeskustelu on viime vuosikymmeninä ollut suhteellisen rauhallista, ja siihen liittyvä arvokeskustelu melko maltillista. Valtaosa suomalaisista ei vaikutakaan kokevan aborttia erityisen ongelmallisena kysymyksenä, eikä keskustelu naisen oikeuksista ole noussut merkittävään rooliin Suomessa.

Nykyinen lainsäädäntö on kuitenkin siirtänyt päätäntävallan abortista naiselta lääkärille. Naisen oikeus aborttiin rajoittuu lääkärin oikeuteen olla antamatta siihen lupaa. Samalla kuitenkin yli 96 prosenttia keskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein, joiden arvioiminen ei välttämättä kuulu lääkäreiden erityisosaamiseen.

Naisen oma tahto ei nykyisin peruste abortille

Suomen aborttilainsäädäntö on auttamattomasti vanhentunut. Laki oli syntyessään melko liberaali, mutta on tänä päivänä yksi Euroopan kireimmistä raskaudenkeskeytystä säätelevistä lainsäädännöistä – jopa katolisessa Irlannissa on nykyään modernimpi lainsäädäntö kuin Suomessa. Islannissa uusi vapaampi aborttilaki hyväksyttiin juuri.

Euroopan maista, joissa abortti on laillinen, Suomi saa kyseenalaista kunniaa yhdessä Luxemburgin ja Iso-Britannian kanssa kireimmistä vaatimuksista keskeytykselle. Maltalla, Puolassa ja Pohjois-Irlannissa raskaudenkeskeytys on käytännössä kokonaan kielletty.

Suomessa raskaudenkeskeytys naisen omasta pyynnöstä ei lain mukaan ole mahdollista. Naisen on aina anottava lupaa keskeytykseen, yleensä kahdelta lääkäriltä. Naisen oma tahto ei ole riittävä peruste keskeytykselle.

Yksi syy sille, ettei laki olla uudistettu on se, että nykyistä lakia on pystytty tulkitsemaan viime vuosikymmenet liberaalisti ja siinä mainittu ”sosiaalinen peruste” keskeytyksen syynä kattaa valtaosan keskeytyksen syistä. Lain modernisointi on kuitenkin keskeistä naisten itsemääräämisoikeuden takaamiseksi.

Keskeytysten määrä riippuu muista tekijöistä

Lakimuutoksella ei todennäköisesti olisi suuria käytännön vaikutuksia esimerkiksi aborttien määrään. Nykyisen lain ”sosiaalinen peruste” tarkoittaa käytännössä usein samaa kuin naisen oma tahto. Lakimuutos toivottavasti tarkoittaisi lähinnä hoitoprosessin järkevöitymistä, mikä toivottavasti helpottaisi myös terveydenhuoltojärjestelmän toimintaa.

Kireä lainsäädäntö ei ole Suomen laskevien aborttilukujen taustalla – saman lain aikana Suomessa on ollut myös nykyistä merkittävästi korkeammat aborttiluvut. Esimerkiksi vuonna 1975 tehtiin 60 % enemmän keskeytyksiä kuin viime vuonna – yli 21 000.

Aborttien lukumäärän laskun taustalla on panostus seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin, raskaudenehkäisyn tarjoamiseen sekä neuvontaan, netin tarjoaman tiedonetsinnän helppous, koulun terveystiedon muuttuminen pakolliseksi oppiaineeksi sekä mm. jälkiehkäisyn reseptipakosta luopuminen. Mitään helppoa tapaa keskeytysten määrän vähentämiseen ei kuitenkaan ole eikä tarjolla ole nopeita palkintoja – keskeytysten määrän väheneminen on monen asian summa.

Neuvonnan ja tuen rooli tärkeä

Raskaudenkeskeytyksistä yli 90 % tehdään ennen 12. raskausviikkoa. Raskausviikoilla 22–24 tehtiin vuonna 2018 vajaat 40 keskeytystä. Aborttilain uudistuksessa ei kannata keskittyä näihin myöhäisiin raskaudenkeskeytyksiin, joita on hyvin vähän ja jotka ovat valtaosin kaikki toivottuja raskauksia. Näitä naisia ja perheitä ei tule rankaista enempää, vaan sallia heille nykyinen mietintäaika.

Ennen 12. raskausviikkoa keskeytyksen tulisi saada omasta pyynnöstä. Tehokas ehkäisyneuvonta ja ehkäisyn käytön esteiden purku ovat keskeisiä keskeytysten määrän vähentämisessä myös jatkossa. Matalat aborttiluvut vaativat jatkuvaa panostusta sekä poliittista sitoutumista.

Raskaudenkeskeytys tarkoittaa eri naisille eri asioita – toiselle se on käytännön kysymys, toiselle toivotun lapsen kuolema. Toiselle päätös on yksinkertainen, toiselle täynnä ristiriitoja ja kysymyksiä. Tarvittavan tuen ja neuvonnan tarjoaminen on tärkeää, mutta nainen ei tarvitse suojelua omalta päätökseltään ja hänen päätöstään tulisi kunnioittaa.

Lue lisää:

Raskaudenkeskeytykset 2018, tilasto
Thl.fi

Abortion Bill Passed in Icelandic Parliament
Icelandreview.com

Kommentit

Tiina

28.05.2019 18:04

Ymmärrän naisten kokeman ”häpeän” hakea keskeytykseen lupaa, mutta mielestäni kyse on enemmänkin vääristä ennakkoluuloista siihen MIKSI joutuu tapaamaan kaksi lääkäriä. Itse kun tapaan näitä asiakkaita työssäni päivittäin.

Asiakkaiden palautteen perusteella sanoisin, että moni on kokenut enemmänkin tuomitsevaa asennetta terveyskeskuksessa. Itse arvostan valtavasti kollegoideni, gynekologien osaamista ja heidän tapaansa kohdata nämä asiakkaat mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Olen kohdannut myös naisia, jotka ovat saaneet täysin virheellistäkin tietoa terveyskeskuslääkäreiltä, niin että se on vaikuttanut heidän päätökseensä. Me ei olla tekemässä päätöstä asiakkaan puolesta, me varmistetaan vain että asiakas on varma päätöksestään ennen kuin tarjoamme lääkkeet keskeytykseen tai jos asiakas päättääkin jatkaa raskautta, voimme tarjota sosiaalipuolen apua ja tietoa tukiryhmistä esim. yksinhuoltaja äideille.

Terveyskeskuksesta kuitenkin yleisimmin puuttuu ultraäänilaite, tai joku joka osaisi sitä käyttää, joten lähete erikosisairaanhoitoon tulee ensinnäkin, jotta luotettavasti voimme varmistaa raskauden keston. Kuukautisista laskettuna heittoa on joskus tullut jopa kuukausia suuntaan, että toiseen. Samalla varmistetaan, että raskaus sijaitsee kohdussa, eikä esim. ole kohdun ulkoinen raskaus. Raskausviikkojen varmistuttua suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa raskaudenkeskeytyksen tapa, lääkkeellinen vai toimenpiteenä, ja että voiko lääkkeellisen suorittaa turvallisesti kotona, huomioiden viikot ym.riskit vai tarvitseeko asiakkaan tulla sitä varten osastolle. Gynekologilla on myös erityisiosaaminen kun keskustellaan ehkäisyvaihdoehdoista yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä väli myös tk:n ja erikosilääkärin välillä on erittäin arvokasta mietintä aikaa asiakkaalle, joka voi olla tilanteessa paniikissa. Viikoittain asiakkaita jättää saapumatta vastaanotolle kun ovatkin päätyneet jatkamaan raskautta. Vastaanotolla myös varataan uusia aikoja viikon päähän jos asiakas ei ole vielä varma päätöksestään. Harvoin asialla on lääketieteellisesti kiire. Samalla myös varmistamme, että potilas on käynyt verikokeissa, jotta rH-negatiiviset saavat tärkeän rokotteen keskeytyksen yhteydessä.
Valviran lupa hakemus prosessi voi tuntua joistakin ahdistavalta, mutta kyse on enemmän vain byrokratiasta, paperit nyt vain pitää täyttää. Yksikään asiakas ei ole ilman lupaa jäänyt, jos vain hakemus on oikein täytetty. Kerran kaksi on sitä korjailtu kun on joku ruksi ollutkin väärässä paikkaa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *