Suomessa piti kokeilla negatiivista tuloveroa – hallitus hautasi suunnitelman häpeällisesti

Suomessa perustulokokeilu herätti aikanaan valtavaa kotimaista ja kansanvälistä kiinnostusta. Kokeilusta on juuri julkaistu erittäin kattava kansainvälisen tiedekustantajan kokoomateos, joka on avoimesti saatavilla verkossa.

Yksi perustulokokeilun puutteista oli se, että se kohdistettiin vain työttömiin perusturvan saajiin. Kokeiluun ei kuulunut esimerkiksi pienipalkkaisia, koska verottajaa ei saatu mukaan hankkeeseen.

Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallituksen tavoitteena oli korjata ongelma. Hallitusohjelmassa luvattiin toteuttaa negatiivisen tuloveron kokeilu. 

Negatiivinen tulovero voisi vähentää byrokratiaa ja kannustaa pienipalkkaisiin töihin

Negatiivisen tuloveron juuret ulottuvat 1960-luvun Yhdysvaltojen sotaan köyhyyttä vastaan. Taloustieteilijä James Tobin esitti ratkaisuna köyhyysongelmaan sitä, että tuloverosta tehtäisiin kaksisuuntainen katu verottajan ja veronmaksajan välille: joskus kansalainen maksaisi veroa valtiolle ja joskus taas valtio maksaisi ”veroa” kansalaiselle.

Negatiivinen tulovero on se summa, jonka veronmaksaja vähimmillään tarvitsee elääkseen. Negatiivinen tulovero ei siis ole tavanomainen liikaa maksetun veron palautus vaan eräänlainen takuusumma, jonka verottaja maksaa henkilölle, jos hänen tulonsa jäävät muutoin liian pieniksi. 

Suomeen sovellettuna negatiivinen tulovero voisi korvata esimerkiksi työttömän perusturvan sekä vähimmäismääräiset sairauspäivärahat yhdellä verotuksen kautta maksettavalla etuudella. Tämä yksinkertaistaisi sosiaaliturvajärjestelmää, vähentäisi byrokratiaa ja voisi myös kannustaa pienipalkkaisiin töihin.

Suomen perustulokokeilu kiinnosti maailmassa erityisesti siksi, että se oli ensimmäinen kansallinen perustulokokeilu Yhdysvaltojen ja Kanadan 1970-luvun perustulokokeiluiden jälkeen.

Yhdysvaltojen ja Kanadan kokeilut olivat itse asiassa negatiivisen tuloveron kokeiluita. Niitä voi kuitenkin hyvin kutsua perustulokokeiluiksi, koska perustulo ja negatiivinen tulovero ovat niin lähellä toisiaan. Ensin mainitussa tapauksessa tulonsiirto maksetaan ensin kaikille tasasuuruisena ja sen jälkeen se verotetaan pois niiltä, joilla on jo tarpeeksi rahaa. Negatiivisessa tuloverossa verotus suoritaan jo ennen tulonsiirron maksamista.

VM:n työryhmä on pettymys

Kesti pitkään ennen kuin hallitusohjelmassa mainitusta negatiivisesta tuloverosta kuului mitään. Tämä oli koronapandemian vuoksi ymmärrettävää.

Viimein elokuun lopussa valtiovarainministeriö kertoi perustaneensa työryhmän selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa Suomessa. Tiedotteessa valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa: ”Pidän negatiivisen tuloveron selvittämistä tärkeänä osana kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja työn ja sen tekijöiden kohtaamiseen”. 

Negatiivinen tulovero on tärkeä kysymys nyt käynnissä olevalle sosiaaliturvan uudistukselle, jota valmistellaan parlamentaarisessa sosiaaliturvakomiteassa.

Vähimmäisturvan keskeisin periaatekysymys koskee sitä, onko etuuden edellytyksenä jonkin erityinen syy, kuten työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys tai korkea ikä, vai voiko etuutta saada vain siksi, että on suomalainen tai asuu Suomessa? Ensin mainittua mallia kutsutaan syysperusteiseksi ja jälkimmäistä universaaliksi. Negatiivinen tulovero edustaa perustulon ohella jälkimmäistä mallia. 

Valtiovarainministeriön työryhmän asettamispäätös on kuitenkin valtava pettymys paitsi universaalin vähimmäisturvan kannattajille myös kaikille sosiaaliturvan uudistamisesta kiinnostuneille. Valtiovarainministeriön toimeksianto rajaa ”negatiivisen tuloveron” tarkastelun vain työtulovähennykseen, joka on eräänlainen palkkatuki pienituloisille työntekijöille.

Toimeksianto typistää harhaanjohtavalla, jopa valheellisella tavalla negatiivisen tuloveron idean pienimuotoiseksi verotueksi. Siinä missä negatiivinen tulovero koskee kaikkia pienituloisia sosiaaliturvan saajia, työtulovähennys koskee vain niitä, joilla on työtuloja.

Todellisuudessa mitään negatiivisen tuloveron kokeilua ei siis toteuteta. Edellisellä vaalikaudella kansainvälinen media uutisoi jopa siitä, ettei Juha Sipilän hallitus päättänyt laajentaa perustulokokeilua, vaikka sitä ei Sipilän hallitusohjelmassa ollut edes luvattu. Nyt en ole nähnyt yhtään otsikkoa siitä, että Marinin ohjelmassa luvattu kokeilu jätetään tosiasiassa tekemättä. 

Miksi ministeriöllä ei ollut rohkeutta todeta, ettei negatiivisen tuloveron kokeilua haluttu tai ehditty pandemian vuoksi toteuttaa?

Sosiaaliturvan termit määriteltävä selkeästi

Sosiaaliturvakomiteassa yhdeksi uudistustyön suurimmista haasteista on osoittautunut sosiaaliturvan kieli: poliitikot ja asiantuntijatkin tarkoittavat samoilla käsitteillä hyvin erilaisia asioita. Uudistus pyrkii käymään laajaa kansalaiskeskustelua, mutta se on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta, jos käsitteiden sekamelskaa ei saada ensin perattua. 

Viime vaalikaudella työskennellyt Toimi-hanke pyrki yhtenäistämään sosiaaliturvan käsitteitä. Hanke määritteli selkeästi myös negatiivisen tuloveron. Nyt valtiovarainministeriö ministeriö sotkee tietoisesti sosiaaliturvan käsitteitä, tekee tyhjäksi Toimi-hankkeen saavutuksia ja vaikeuttaa siten sosiaaliturvan uudistamista.   

Lue lisää

Experimenting with Unconditional Basic Income, Lessons from the Finnish BI Experiment 2017-2018

Valtiovarainministeriön tiedote 25.8.2021: Työryhmä selvittämään negatiivisen tuloveron käyttöönottoa

Sosiaaliturvakomitean verkkosivut

Perustulo ja negatiivinen tulovero (Toimi-hankkeen määrittely)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.