Yllättävä koronapandemian alku vaikutti kaikkien elämään. Monen työt ja koulu siirtyivät kotiin. Välillä tiukatkin rajoitukset muuttivat useimpien vapaa-aikaa. Pandemia viritti nopeasti myös syntyvyyskeskustelun – vaikuttaisiko se ”koronavauvoja” lisäävästi vai ei?
Koronan ensimmäisen aallon alkaessa keväällä 2020 spekuloitiin, että koronan myötä syntyneiden lasten määrät pienenisivät talouden sakkaamisen ja yleisen epävarmuuden takia pitkälle kehittyneissä maissa. Toisaalta arveltiin, että lisääntynyt kotiaika sekä pandemian mahdollisesti aiheuttama elämänarvojen muutos innostaisivat lapsentekoon – ainakin vakiintuneilla pariskunnilla.
Syntyvyys vähentynyt Etelä-Euroopassa ja kasvanut Pohjois-Euroopassa
Saksalainen väestötieteen Max Planck -instituutin joulukuussa 2021 järjestämässä tieteellisessä kokouksessa pohdittiin pandemian vaikutuksia lastensaantiin. Kokouksessa esiteltiin tuloksia koronan ensimmäisen aallon vaikutuksista eri maiden syntyneiden lasten määrään.
Yhdysvalloissa ja Euroopassa kuukausittaiset luvut pienenivät vuodenvaihteessa 2020–2021 kolmen kuukauden ajan viidestä yhdeksään prosenttia edellisvuodesta, mutta maaliskuusta 2021 alkaen syntyvyys alkoi toipua palautuen aiemmalle tasolleen. Eteläisen Euroopan maissa, kuten Ranskassa ja Espanjassa, syntyneiden lasten määrä väheni jopa viidenneksellä eikä ole palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. Sen sijaan monessa pohjoiseurooppalaisessa maassa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa, syntyvyys kasvoi.
Suomessa syntyvyys on kasvanut pitkästä aikaa – pandemian ajan syntyvyys jatkoa jo aiemmin alkaneelle trendille
Suomi herätti konferenssissa erityistä kiinnostusta, sillä monessa esityksessä mainittiin, kuinka syntyvyys on täällä pandemian aikana kasvanut poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin maihin. Tärkeää on kuitenkin huomata, että Suomessa vuodesta 2010 asti jatkunut syntyvyyden lasku päättyi jo ennen pandemian alkua, vuoden 2019 jälkipuoliskolla.
Vuonna 2020 syntyneiden lasten kuukausimäärät kasvoivat keskimäärin 1,4 prosenttia ja vuoden 2021 tammi-marraskuussa 7,2 prosenttia. Syntyneiden määrät kasvoivat vuonna 2021 koko maassa, mutta Helsingissä ja Uudellamaalla enemmän (9 %) kuin muilla seuduilla (3–6 %). Syntyneiden määrä kasvoi vuosina 2020 ja 2021 kaikissa ikäryhmissä paitsi alle 25-vuotiailla.
Tarkastelu äidin lapsiluvun mukaan osoittaa, että kyseessä ei ole esikoislasten buumi. Kelan äitiysavustushakemusten ja THL:n äitiysneuvolakäyntien määrästä päätellen syntyvyystrendi pysyy tulevina vakaana, mutta nousua ei enää nähtäisi.
Monissa maissa pandemia pienensi syntyvyyttä lyhyellä aikavälillä, mutta toisen aallon aikana ei syntyvyydessä tapahtunut suuria muutoksia. Suomessa pandemian syntyvyyttä lisäävää vaikutusta ei voida sulkea pois, etenkin kun syntyvyys kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa on ollut eniten koronatapauksia ja myös tiukimmat rajoitukset. Syntyvyyden kasvua pandemian ensimmäisten aaltojen aikana on kuitenkin ainakin osittain pidettävä jatkona trendille, jossa maamme toipuu kaikkien aikojen pienimmistä syntyvyysluvuistaan.
Tarkempia tietoja saadaan myöhemmin. Pandemian seurauksena Max Planck -instituutti alkoi julkaista tietoja kuukausittaisista syntyneiden määristä. Tilasto- ja rekisteriaineistojen lisäksi tarvitaan kysely- ja haastattelututkimuksia, jotka selvittävät tarkemmin koronajan lastensaannin syitä ja seurauksia.