Luvattomat koulupoissaolot ovat hälytysmerkki nuoren tilanteesta – viesti aikuiselle. Poissaolomerkintöjen taustalla on aina jokin syy.

Kouluterveyskyselyssä luvattomien poissaolojen määrää on seurattu vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2015 kyselyn mukaan yläluokkalaisista 8 prosenttia kertoi olleensa vähintään kaksi päivää luvattomasti pois koulusta viimeisen kuukauden aikana.

Luvattomien poissaolojen määrä on pysynyt sangen samansuuruisena viime vuosina. Poissaolojen määrä on myös kansainvälisissä tutkimuksissa todettu samansuuntaiseksi. Koulutuksen järjestäjän seurantavelvoitteesta ja ohjeistuksista huolimatta osalle nuorilla kasaantuu toistuvia luvattomia poissaoloja.

Ketkä sitten lintsaavat? Jotain heistä tiedetään. Tytöillä on yhden päivän poissaoloja enemmän kuin pojilla ja pojilla yli kolmen päivän poissaoloja enemmän kuin tytöillä. Luvattomat poissaolot lisääntyvät luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Joka viides 9.-luokkalainen on lintsannut viimeisen kuukauden aikana.

Aiempien tutkimusten mukaan lintsaavilla nuorilla on runsaampaa päihteiden käyttöä ja korkeampi riski tapaturmakuolleisuuteen kuin säännöllisesti koulutyöhön osallistuvilla. Poissaolojen taustalla on usein ongelmia sosiaalisissa suhteissa, jotka johtavat epäsosiaaliseen käytökseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Arjen vuorovaikutus on yhteydessä luvattomiin poissaoloihin

Kouluterveyskyselyn mukaan nuoren luvattomia poissaoloja selittävät perheeseen liittyvät asiat: toisen tai molempien vanhempien työttömyys ja vanhempien matala koulutustausta, vanhempien avioero tai erillään asuminen sekä asuminen yhden vanhemman perheessä. Nuorilla, jotka asuvat erillään vanhemmistaan on enemmän luvattomia poissaoloja kuin vanhempiensa kanssa asuvilla.

Mitä tiedetään lintsarin ja hänen vanhempansa suhteesta?

Lintsaavat nuoret kokevat arjen vuorovaikutuksen omien vanhempiensa kanssa heikoksi.

Vanhempien antama tuki ja osoittama kiinnostus nuoren koulutyötä kohtaan on yhteydessä luvattomiin koulupoissaoloihin. Vanhemmiltaan koulutyöhön tukea saavilla yläkoululaisilla on vähemmän luvattomia poissaoloja kuin ilman tukea olevilla nuorilla. Nuoren säännöllinen kotitehtävien valvonta vähentää poissaolojen todennäköisyyttä. Keskustelu omista asioista vanhempiensa kanssa on vähäisempää lintsaavilla nuorilla kuin ikätovereillaan.

Luvattomasti koulutyöstä poissaolevat kokevat myös enemmän riitoja vanhempiensa kanssa, vähemmän vanhempien valvontaa ja keskustelevat harvemmin omista asioistaan vanhempiensa kanssa kuin säännöllisesti koulutyöhön osallistuvat. Lintsareiden vanhemmat tietävät harvoin nuorensa iltojen ja viikonloppujen vietosta ja juttelevat harvoin nuoren ystävien kanssa.

Luvattomiin koulupoissaoloihin tarvitaan ennaltaehkäisyä ja puuttumista

Lintsarit, pinnarit, luuserit: heidät on huomattu. Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos -kehittämiskokonaisuudessa on maakunnissa laadittu poissaoloihin puuttumismalleja. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä. Satunnaisesti lintsaava nuori tarvitsee kuitenkin erilaista interventiota kuin koulupelosta tai koulukieltäytymisestä kärsivä nuori ja hänen perheensä.

Kehittämistyö edellyttää myös yhteisesti sovittua luvattoman poissaolon määritelmää. Ilmiöllä on erilaisia ominaisuuksia ja poissaoloja voidaan tarkastella psykososiaalisesta tai lainsäädännön näkökulmasta. Yhteisesti hyväksytyn tulkinnan puute saattaa johtaa kouluissa vaihteleviin käytäntöihin luvattomiin poissaoloihin puuttumisessa ja niiden tilastoinnissa.

Lintsaria on nyt kuultu ja luvattomia poissaoloja vähentävien toimintakäytänteiden kehittämistyön vaikuttavuuden tulokset näkyvät Kouluterveyskyselyssä, joka toteutetaan keväällä 2019.

Lisätietoja

Kouluterveyskysely

Oman kuntasi Kouluterveyskyselyn tulokset

Halme N, Hedman L, Ikonen R, Rajala R: Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.

Kommentit

Sanna Aaltonen

03.10.2018 14:32

Hei,
pahoittelut, että laitoin linkin, joka ei aukene 🙂 En valitettavasti löytänyt artikkelia avoimena, mutta tässä tarkemmat tiedot:

Aaltonen, Sanna. 2011. OMALLA LOMALLA. NUORTEN NÄKÖKULMIA LINTSAAMI-
SEEN. Kasvatus 42 (5), 480–492.
Monet nuorten suhdetta peruskouluun kuvaavat käsitteet, kuten kouluvastaisuus, kohdistavat huomion nuoreen ja tämän ominaisuuksiin. Tässä artikkelissa analysoin koulun marginaalissa olevien nuorten suhdetta peruskouluun kuulumisen ja kiinnittymisen käsitteiden kautta, mikä mahdollistaa myös koulun ja erityisesti sen valtavirran kriittisen tarkastelun. Artikkelin aineistona ovat tukea tarjoavissa Omaura- ja Luotsi-toiminnoissa olevien helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen ja poikien kertomukset kouluvaikeuksistaan ja erityisesti luvattomista poissaoloistaan eli lintsaamisesta. Analyysissani
kysyn, miten nuoret perustelevat poissaolojaan ja minkälaisen kuvan perustelut antavat koulun kulttuureista. Nuorten näkökulman tarkastelussa tulee esille, että yksilön kouluvastaisuutena näyttäytyvässä lintsaamisessa kyse ei ole välttämättä kurittomuuden tietoisesta valitsemisesta, vaan nuoren ja koulun suhteesta, ohipuhumisesta sekä vertais- ja koulukulttuuriin kytkeytyvistä yhteisöllisyyden ja irrallisuuden kokemuksista. Nuoret perustelevat lintsaamistaan koulusta yhtäältä henkilökohtaisella asenteellaan ja sillä, että he eivät ole kiinnostuneita tai eivät jaksa käydä koulua, mutta toisaalta he kohdistavat kritiikkiä myös kouluun aggressiivisena tai välinpitämättömänä instituutiona. Vaikka nuorten kerrontaa voi pitää puolueellisena, yksilön vastuuta korostavassa ilmapiirissä tätä nuorten kykyä asettaa kokemuksensa yksilöä laajempaan kontekstiin voisi pitää myös myönteisenä koulun kipupisteiden tarkentajana. Koulun haasteena on luoda yhteisöllisyyttä ja mukaan ottavaa koulukulttuuria, joka tunnistaa nuorten elämän monimuotoisuuden.

Riikka Rossi THL

03.10.2018 11:29

Hei Sanna!

Kiitos lukuvinkistä, se kiinnostaa varmasti monia, mutta on ilmeisesti maksullisessa palvelussa. Ainakaan omalta koneeltani en saanut sitä avattua. Löytyyköhän tuota artikkelia jostain muualta?

Terveisin
Riikka
THL:n blogin tuottaja

Sanna Aaltonen

02.10.2018 17:42

Jos surveytiedon ohella kiinnostaa lintsaaminen nuorten itsensä kuvaamana, niin tässä artikkelissa tietoa siitä http://www.doria.fi/handle/10024/89083

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *