Luvattomat koulupoissaolot ovat hälytysmerkki nuoren tilanteesta – viesti aikuiselle. Poissaolomerkintöjen taustalla on aina jokin syy.
Kouluterveyskyselyssä luvattomien poissaolojen määrää on seurattu vuodesta 2002 lähtien. Vuoden 2015 kyselyn mukaan yläluokkalaisista 8 prosenttia kertoi olleensa vähintään kaksi päivää luvattomasti pois koulusta viimeisen kuukauden aikana.
Luvattomien poissaolojen määrä on pysynyt sangen samansuuruisena viime vuosina. Poissaolojen määrä on myös kansainvälisissä tutkimuksissa todettu samansuuntaiseksi. Koulutuksen järjestäjän seurantavelvoitteesta ja ohjeistuksista huolimatta osalle nuorilla kasaantuu toistuvia luvattomia poissaoloja.
Ketkä sitten lintsaavat? Jotain heistä tiedetään. Tytöillä on yhden päivän poissaoloja enemmän kuin pojilla ja pojilla yli kolmen päivän poissaoloja enemmän kuin tytöillä. Luvattomat poissaolot lisääntyvät luokka-asteelta toiselle siirryttäessä. Joka viides 9.-luokkalainen on lintsannut viimeisen kuukauden aikana.
Aiempien tutkimusten mukaan lintsaavilla nuorilla on runsaampaa päihteiden käyttöä ja korkeampi riski tapaturmakuolleisuuteen kuin säännöllisesti koulutyöhön osallistuvilla. Poissaolojen taustalla on usein ongelmia sosiaalisissa suhteissa, jotka johtavat epäsosiaaliseen käytökseen ja keskittymisvaikeuksiin.
Arjen vuorovaikutus on yhteydessä luvattomiin poissaoloihin
Kouluterveyskyselyn mukaan nuoren luvattomia poissaoloja selittävät perheeseen liittyvät asiat: toisen tai molempien vanhempien työttömyys ja vanhempien matala koulutustausta, vanhempien avioero tai erillään asuminen sekä asuminen yhden vanhemman perheessä. Nuorilla, jotka asuvat erillään vanhemmistaan on enemmän luvattomia poissaoloja kuin vanhempiensa kanssa asuvilla.
Mitä tiedetään lintsarin ja hänen vanhempansa suhteesta?
Lintsaavat nuoret kokevat arjen vuorovaikutuksen omien vanhempiensa kanssa heikoksi.
Vanhempien antama tuki ja osoittama kiinnostus nuoren koulutyötä kohtaan on yhteydessä luvattomiin koulupoissaoloihin. Vanhemmiltaan koulutyöhön tukea saavilla yläkoululaisilla on vähemmän luvattomia poissaoloja kuin ilman tukea olevilla nuorilla. Nuoren säännöllinen kotitehtävien valvonta vähentää poissaolojen todennäköisyyttä. Keskustelu omista asioista vanhempiensa kanssa on vähäisempää lintsaavilla nuorilla kuin ikätovereillaan.
Luvattomasti koulutyöstä poissaolevat kokevat myös enemmän riitoja vanhempiensa kanssa, vähemmän vanhempien valvontaa ja keskustelevat harvemmin omista asioistaan vanhempiensa kanssa kuin säännöllisesti koulutyöhön osallistuvat. Lintsareiden vanhemmat tietävät harvoin nuorensa iltojen ja viikonloppujen vietosta ja juttelevat harvoin nuoren ystävien kanssa.
Luvattomiin koulupoissaoloihin tarvitaan ennaltaehkäisyä ja puuttumista
Lintsarit, pinnarit, luuserit: heidät on huomattu. Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos -kehittämiskokonaisuudessa on maakunnissa laadittu poissaoloihin puuttumismalleja. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä. Satunnaisesti lintsaava nuori tarvitsee kuitenkin erilaista interventiota kuin koulupelosta tai koulukieltäytymisestä kärsivä nuori ja hänen perheensä.
Kehittämistyö edellyttää myös yhteisesti sovittua luvattoman poissaolon määritelmää. Ilmiöllä on erilaisia ominaisuuksia ja poissaoloja voidaan tarkastella psykososiaalisesta tai lainsäädännön näkökulmasta. Yhteisesti hyväksytyn tulkinnan puute saattaa johtaa kouluissa vaihteleviin käytäntöihin luvattomiin poissaoloihin puuttumisessa ja niiden tilastoinnissa.
Lintsaria on nyt kuultu ja luvattomia poissaoloja vähentävien toimintakäytänteiden kehittämistyön vaikuttavuuden tulokset näkyvät Kouluterveyskyselyssä, joka toteutetaan keväällä 2019.
Lisätietoja
Oman kuntasi Kouluterveyskyselyn tulokset
Halme N, Hedman L, Ikonen R, Rajala R: Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.