Eduskuntavaalien alla käynnistyy keskustelu myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Aina ei kuitenkaan pysähdytä miettimään sitä, mihin kaikkeen sukupuolten tasa-arvo vaaleissa liittyy. Tässä tarkoituksessa on hyvä pohtia sekä äänestäjiä, ehdokkaita että vaaliteemoja.
Keitä äänestetään?
Suomalaisilla naisilla ja miehillä on ollut täydet poliittiset oikeudet jo vuodesta 1906. Äänestysaktiivisuudessa naiset ohittivat miehet vuoden 1987 eduskuntavaaleissa ja tällä hetkellä lähes kaikki suomalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että naisten aktiivinen osallistuminen politiikkaan on tarpeen poliittisen asiantuntemuksen monipuolistamiseksi. Suurin osa on myös sitä mieltä, ettei sukupuolella ole merkitystä eri sektoreiden vastuullisten poliittisten tehtävien hoitamisessa. Ainoastaan puolustuspolitiikan johtotehtävät säilyttäisi miehillä miltei kaksi kolmasosaa miehistä ja puolet naisista.
Tasa-arvoistuneista asenteista huolimatta vaaleissa äänestetään edelleen usein oman sukupuolen edustajaa – miehet naisia huomattavasti useammin. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa jopa 93 prosenttia miesäänestäjistä antoi äänensä miehelle, vuoden 2011 vaaleissakin 68 prosenttia. Naisista naista äänesti vuoden 1970 vaaleissa 40 prosenttia ja vuoden 2011 vaaleissa 54 prosenttia.
Osalle perusteluna on sukupuolten määrällisen edustuksen varmistaminen mutta joillekin myös asiakysymykset, joita oman sukupuolen edustajan uskotaan ajavan muita todennäköisemmin. Nämä mainitut perustelut ovat tärkeämpiä naisille, mistä voi ehkä päätellä, että jotkut miehet äänestävät miestä vain tavan vuoksi.
Keitä on ehdokkaana?
Äänestysvalintoihin vaikuttaa merkittävästi myös se, keitä vaaleissa on ehdokkaina. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa vaaleissa miehiä vähäisemmäksi ja joitakin alueellisia poikkeuksia lukuun ottamatta naisia myös valitaan vaaleissa selvästi miehiä vähemmän. Eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista ja valituista on pysynyt koko 2000-luvun ajan noin 40 prosentissa. Tällä hetkellä eduskunnassa on yhteensä 84 naista ja 116 miestä.
Puolueilla on tärkeä rooli ehdokasasettelussa. Aiemmat eduskuntavaalit osoittavat, että tasa-arvoinen ehdokasasettelu vaikuttaa myönteisesti myös valituksi tulleiden sukupuolijakaumaan. Käytännössä useimmat puolueet ovat noudattaneet 40 prosentin kiintiöperiaatetta, vaikka vaihtelua tässä on. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokkaista vain kolmannes oli naisia, kun taas vihreillä ainoana puolueena yli puolet.
Nykyisessä eduskunnassa naisten osuus vaihtelee puolueittain SDP:n 62 prosentista perussuomalaisten 27 prosenttiin.
Mistä vaaleissa päätetään?
Sukupuolijakaumien lisäksi on tärkeää pohtia vaalien sisältöteemoja. Näissä vaaleissa päätetään muun muassa isojen rakennepoliittisten uudistusten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanosta. Sote-uudistuksessa on kyse sekä palveluista että alan työpaikoista, joten sitä koskevat päätökset vaikuttavat sekä naisten ja miesten käyttämien palveluiden saatavuuteen että ison naisvaltaisen alan henkilöstöön.
Tärkeiksi vaaliteemoiksi nousevat luultavasti myös muun muassa talouden, työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kysymykset sekä lapsiperheiden etuudet. Näistä teemoista ei liene yksikään sellainen, jolla ei olisi mitään vaikutusta naisten ja miesten asemaan ja mahdollisuuksiin yhteiskunnassa.
Tasa-arvon tueksi tarvitaan tietoa
Tasa-arvotiedon keskus Minnan uudistuville sivuille kootaan lisää tietoa tasa-arvokysymyksistä tulevissa eduskuntavaaleissa. Sivuille on tulossa muun muassa puolueiden vaaliohjelmien tasa-arvolinjaukset, eri tasa-arvotoimijoiden hallitusohjelmatavoitteet sekä yleistä tasa-arvotietoa vaaleista, äänestämisestä ja politiikan sisällöistä.
Lisäksi sivuilla tuodaan esiin erilaisia keinoja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa myös vaalien jälkeen, esimerkiksi kerrotaan siitä, miten eduskunta lainsäädäntö- ja budjettivaltaa käyttäessään voi ottaa tasa-arvonäkökohdat huomioon.
Uudistunut sivusto julkaistaan Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.2015.
Lue lisää:
Borg, Sami & Grönlund, Kimmo: Eduskuntavaalitutkimus 2011. Vaalitutkimuskonsortio, 2011.
Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria: Gender and Power in Politics and Business in Finland. Kirsti Niskanen och Anita Nyberg (red.): Kön och makt i Norden: Del I: landsrapporter. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 2009. pp. 65-126.
Hellsten, Villiina: Demokratia ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Borg, Sami (toim.), Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriö 2006:1.
Holli, Anne & Wass, Hanna: Gender-based voting in the parliamentary elections of 2007 in Finland. In: European Journal of Political Research. 2010; Vol. 49, No. 5. pp. 598-630.
Tasa-arvobarometri 2012. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:23. Helsinki.