Tavoitteeksi aito yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisia palveluita on helppo kannattaa, mutta mitä niillä itse asiassa tarkoitetaan?

Muodollisesti yhdenvertaisissa palveluissa tarjotaan samaa kaikille, eli samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla.

Suomessa vallitsee vahva universaalin ihanne. Esimerkiksi äitiysneuvolassa tarjotaan lähtökohtaisesti sama palvelu kaikille raskaana oleville naisille. Samanlaiset palvelut eivät kuitenkaan aina riitä kaikille. Neuvolatyössä on tärkeää, että lisäkäyntejä voidaan antaa perheen tarpeen mukaan.

Muodollisesti samanlainen kohtelu voi vahvistaa olemassa olevaa eriarvoisuutta, jos ihmisten erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia palvelujen käyttäjinä ei oteta huomioon. Esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimalli ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti, koska kaikilla työttömillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin ehtoja ja välttää sanktioita.

Positiivinen erityiskohtelu lisää yhdenvertaisuutta

Tavoitteeksi pitäisi asettaa lopputulosten kannalta toteutuva yhdenvertaisuus eli tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi voidaan käyttää positiivista erityiskohtelua, jossa otetaan paremmin huomioon ihmisten – tai asuinalueiden – erilaiset tarpeet ja tasataan epäedullista asemaa ja heikompia lähtökohtia.

Esimerkiksi Helsingissä on menestyksekkäästi harjoitettu rahoitusmallia, jolla tilastollisesti huono-osaisempien alueiden kouluille kohdennetaan erityistä toimintarahaa. Muun muassa koulualueen työttömyysaste ja perheiden tulotaso vaikuttaa rahoituksen kohdentamiseen.

Työttömien työ- ja toimintakykyä tukeva maksuton terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat kohdennettua palvelua. Työttömyys vaikuttaa etenkin pitkittyessään kielteisesti hyvinvointiin ja terveyteen, ja työttömien palvelutarve onkin keskimäärin suurempi kuin työllisten. Työssä käyvillä on kuitenkin paras palvelujen saatavuus, koska he voivat hyödyntää työterveyshuoltoa, joka usein kattaa myös ilmaisen sairaanhoidon.

Työttömille kohdennetuissa sote-palveluissa olisi paljon kehitettävää: esimerkiksi miten terveystarkastuksiin ohjataan, millainen tarkastuksen sisältö on ja miten tarkastuksen jälkeen ohjataan muihin palveluihin. Myös palveluprosessien tilastolliseen seurantaan tarvitaan valtakunnallista ohjeistusta.

Yhdenvertaisuuden edistäminen hyödyttää meitä kaikkia

Kaikkien viranomaisten lakisääteisenä tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta toiminnassaan. Toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ehkäisevät rakenteellista syrjintää.

Yhteiskunnan rakenteet, kuten lainsäädäntö ja palvelut, saattavat sisältää piilevää syrjintää, joka asettaa jonkin ryhmän muita huonompaan asemaan. Yhteiskunnan hyväosaiset eivät havaitse rakenteellista syrjintää, koska se ei näy heidän arjessaan. Toisaalta syrjinnän kohteeksi joutuvan voi olla vaikeaa puuttua saamaansa huonoon palveluun, ja tästä syystä hän jatkossa voi pyrkiä välttämään kyseistä palvelua.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluissa lisää oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden kokemusta ja itsenäistä pärjäämistä. Usein tavoitteena on myös palvelutarpeen väheneminen. Eri ryhmille ei tavoitella erityispalveluita. Esimerkiksi maahanmuuttajille ei ole tarkoitus tuottaa erillisiä palveluita. Palvelut on järkevää ja kustannustehokasta suunnitella siten, että ihmiset ohjautuvat oikeaan palveluun oikeaan aikaan kielivaikeuksista huolimatta.

Ihmisillä on erilaisia tiedollisia, taidollisia, taloudellisia, fyysisiä ja sosiaalisia mahdollisuuksia käyttää palveluita. Palvelut, jotka sopivat haavoittuvassa asemassa oleville, sopivat useimmille käyttäjille. Suunnittele kaikille -periaate tukee mahdollisimman monen käyttäjäryhmän huomioon ottamista palveluiden suunnittelussa.

Parasta on, jos palvelut ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa ottaen huomioon käyttäjien moninaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Palveluiden laatu paranee ja kaikki käyttäjät hyötyvät.

Myös verkkopalveluiden tulee olla yhdenvertaisesti saavutettavia

Tuore laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta astui voimaan 1.4.2019. Lain taustalla on EU-direktiivi julkisten verkko- ja mobiilipalvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta.

Arviolta noin miljoonalla suomalaisella on kielivaikeuksia. Tämä tulee ottaa huomioon verkkosisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi näkövammaisten ihmisten käyttämä ruudunlukuohjelma edellyttää sitä, että verkkopalveluiden tekninen toteutus on virheetöntä.

Teknisen toteutuksen lisäksi verkkopalveluissa tulee käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Se helpottaa meidän kaikkien asiointia netissä. Helposti saavutettava verkkopalvelu vähentää myös palveluntarjoajan kustannuksia, kun yhteydenotot ja valitukset asiakaspalveluun vähenevät.

Lue lisää

Ohjeita verkkosisältöjen ja viestinnän saavutettavuudesta (Saavutettavasti.fi)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet. Versio 1.0. THL 2018.

Tahkokallio Päivi (toim.). 2009. Tulevaisuus on saavutettava. THL ja Suomen Design for All -verkosto.

Työttömän terveystarkastuksen kirjaaminen. Tiedä ja toimi.

Valehtelisin, jos väittäisin. Syrjintä ja syrjimättömyys Suomessa: Yhdenvertaisuus-julkaisu, osa 2. Sisäministeriön julkaisu 10/2014.