Digitalisaatio tulee vauhdilla kaikkiin sote-palveluihin. Pohdimme työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkostossa toukokuun puolivälissä, miltä digitalisaation tilanne näyttää työttömien terveyspalveluissa keväällä 2024.
Terveyspalveluissa on tarjolla paljon erilaisia digitaalisia palveluja ja etäasiointikanavia. Tyypillisiä esimerkkejä ovat digitaalinen ajanvaraus, oman alueen sote-sovellukset, chat-palvelut, digiklinikka ja uusimpana digisotekeskukset. Osa työttömistä käyttää näitä palveluita, osa ei.
Etävastaanotot työttömien terveystarkastuksissa
Työttömien palveluissa etätapaaminen on tyypillisesti tarkoittanut puhelinkontaktia. Usein se sopii hyvin alkukartoitukseen, varsinaisen tapaamisen suunnitteluun tai jälkikäteen sovittuun seurantatapaamiseen. Joillakin hyvinvointialueilla etätapaamisia järjestettiin paljon akuutteina koronavuosina, mutta sittemmin niistä on myös luovuttu. Osa hoitajista toivoi mahdollisuutta takaisin, osa ei. Kriittiset näkemykset liittyivät sanattomaan viestintään, joka on merkittävää varsinkin asiakkaalle herkissä asioissa. Ilmeet, eleet ja liikkuminen eivät välity pelkän ääniyhteyden kautta. Joissakin puheenvuoroissa etätapaamiset nähtiinkin ainoastaan pakon sanelemana vaihtoehtona tilanteessa, jossa palveluverkkoa karsitaan.
Kokemuksia videovastaanotoista
Etävastaanottoja tehdään myös videovälitteisesti. Keski-Suomen hyvinvointialueen digisotekeskus on tehnyt tällaisia etävastaanottoja jo vuosia, ja työttömien terveystarkastuksiakin jo reilun vuoden ajan. Näistä on kertynyt varsin hyviä kokemuksia sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Etävastaanottojen edut korostuvat pitkien välimatkojen alueilla ja sellaisissa tilanteissa, joissa asiakkaalla on syystä tai toisesta vaikeuksia päästä vastaanotolle. Osa hoitajista ei itse asiassa kokenut merkittävää eroa videovälitteisen ja läsnä tapaamisen välillä. Tiettyjä mittauksia tai kliinisiä tutkimuksia ei etänä voi tehdä, mutta toisaalta asiakkaan omaa toimintaympäristöä ja toimintakykyä on mahdollista havainnoida kuvayhteyden kautta.
Asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia
Ammattilaisten omat kokemukset etävastaanotoista ovat lisänneet ymmärrystä siitä, ettei asiakkaiden digiosaamista ja kyvykkyyttä pidä aliarvioida. Työttömät ovat tunnetusti erittäin heterogeeninen joukko ja osa on jo pitkään kaivannut digipalveluja. Samaan hengenvetoon on todettava, että osa asiakkaista on sellaisia, joille digipalvelut ovat mahdottomia. Näissä tilanteissa haasteet liittyvät yleensä laitteiden, yhteyksien ja osaamisen puutteisin. Yksi toimintatapa ei siis sovi kaikille.
Etätapaamisia hyödynnettiin asiakastyötä enemmän kaikilla hyvinvointialueilla ammattilaisten keskinäisissä verkostotapaamisissa, myös organisaatiorajojen yli. Näissä tilanteissa tarvitaan organisaatiotasolla tehty päätös käytetystä teknisestä ratkaisusta. Asian pohtiminen ei kuulu ammattilaisten keskenään ratkaistaviin kysymyksiin, koska siihen liittyy lainsäädäntöön, tietosuojaan ja -turvaan kytkeytyviä näkökulmia.
Valopilkkuna digitaalinen esitietolomake työttömien terveystarkastuksissa
Yksi kuluvan vuoden valopilkku ja kehittämiskohde on usealla hyvinvointialueella ollut digitaalisen esitietolomakkeen käyttöönotto. Parhaimmillaan tiedot yhdistyvät siitä myös potilastietojärjestelmään. Tämä on kehityssuunta, jota on jo kauan odotettu ja jonka varmasti kaikki hoitajat mieluusti ottaisivat oman työnsä tueksi. Paperilomakkeet ovat kuitenkin arkipäivää vielä tovin.
Ammattilaisverkoston mukaan kehityksen etunenässä kulkevat Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Keski-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueet, ja kokemukset ovat pääosin positiivisia. Soraäänet liittyivät etupäässä siihen, että asiakkaat eivät aina kirjaa esitietolomakkeeseen kaikkia ongelmia, vaan tuovat niitä esiin vasta vastaanotolla. Lomakkeita ei myöskään täytetä kovin huolellisesti.
Lue lisää:
Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto (Innokylä)
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto (sotesanastot.fi)