Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kulttuuri edistää terveyttä ja hyvinvointia. Taide ja kulttuuri ovatkin löytäneet tiensä osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä kunnissa.

Mutta kuinka tehokkaasti kunnat hyödyntävät kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen? Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL tekivät kaksi vuotta sitten ensimmäisen tiedonkeruun hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kulttuurityöstä kunnissa.

Saimme silloin ensimmäistä kertaa koko maan kattavan kuvan, miten kunnat suunnittelevat, johtavat ja arvioivat taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Kysyimme kunnilta myös, millaisilla resursseilla ne kulttuuritoimintaa järjestivät. Kävi ilmeiseksi, että kunnat aktivoivat kyllä hyvinkin monipuolisesti ja monilla eri keinoin kuntalaisia mukaan kulttuuritoimintaan. Mutta samalla kulttuurityötä tehtiin monissa kunnissa hyvin niukoilla resursseilla. Oli ilmeistä, että kulttuurissa oli paljon hyödyntämätöntä ’hyvinvointipotentiaalia’.

Nyt opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL ovat tekemässä vastaavan kuntien kulttuurityötä koskevan tiedonkeruun uudelleen. On mielenkiintoista nähdä, miten toiminta on kahdessa vuodessa kehittynyt.

Katsotaan vielä uuden tiedonkeruun kynnyksellä, miltä tilanne näytti vuonna 2019, ennen pandemiaa.

Kulttuurityötä niukoin resurssein

Syksyllä 2019 kerroimme, että kunnissa oli hyödynnetty aika heikosti olemassa olevaa lainsäädäntöä päätöksenteon pohjana. Lakeja kuntien kulttuuritoiminnasta (2019) tai yleisistä kirjastoista (2016) tunnettiin vastausten perusteella heikosti, samoin erilaisia suosituksia ja arviointeja.

Kaksi kolmesta kunnasta (68 %) oli sopinut, mikä hallinnonala koordinoi kunnassa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Ja yli puolet (58 %) kunnista oli nimennyt kulttuuritoiminnasta vastaavan henkilön. Tulos ei ollut välttämättä huono, sillä hyvinvointia edistävä kulttuuritoiminta oli vielä uutta monessa kunnassa.

Parhaiten kunnat olivat asettaneet tavoitteita ja resursseja lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävälle kulttuuritoiminnalle; ikääntyneet työikäisetkin oli huomioitu melko hyvin. Sen sijaan vähemmistö- ja erityisryhmien kulttuuritoiminnan tavoitteet ja resurssit oli määritelty kunnissa heikoimmin. Yli puolet (59 %) kunnista tarjosi lapsille ja nuorille kulttuuripalveluja. Lasten ja nuorten on mahdollista käyttää harrastuspassia tai yläkoululaisten kulttuurikorttia tai saada alennettuja lippuja. Noin puolessa (51 %) kunnista lasten ja nuorten on mahdollista osallistua taiteen perusopetukseen maksutta tai saada maksuhuojennusta taloudellisen tilanteen perusteella.

Silmiinpistävää vuoden 2019 tiedonkeruussa oli, että hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa tehtiin kunnissa hyvin niukoin resurssein. Noin puolessa kunnista kulttuuripalveluista vastannut viranhaltija käytti yleisen kulttuuritoiminnan tehtäviin vähemmän kuin yhden päivän viikossa. Joka kolmannessa kulttuurityötä ei tehnyt johtavan viranhaltijan lisäksi kukaan muu. Vain yhdessä kunnasta neljästä kulttuuripalveluista vastannut viranhaltija käytti puolet tai enemmän työajastaan yleisen kulttuuritoiminnan hoitamiseen.

Uusi kuntien kulttuuritoimintalaki (166/2019) korostaa ihmisten yhdenvertaista mahdollisuutta luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen. Valtaosalla kunnista on käytössä kuntalaisten osallistumisen aktivoimiseksi erilaisia toimintamalleja. Yhdenvertaisuuden toteutuminen kuitenkin vaihtelee kuntien erilaisuudesta johtuen.

TEAviisari tukee kuntien toimintaa

Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), joka muodostuu eri toimintojen (perusterveydenhuolto, liikunta, perusopetus, toisen asteen koulutus ja kuntajohto) kokonaisuudesta. Parittomina vuosina toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena on vahvistaa kulttuuritoiminnan sekä taiteen ja kulttuurin keinoin tapahtuvan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tietopohjaa sekä toiminnan arviointia kunnassa.

TEAviisari tekee näkyväksi kuntien työn kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tiedot tukevat toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Ne myös mahdollistavat tehdyn työn seurannan ja arvioinnin tarjoten samalla vertailutietoa muista kunnista. TEAviisarin avulla voi tarkastella mm. kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuritoiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

Lue lisää:

Katso oman kuntasi tietoja TEAviisarista (syötä kunnan nimi hakukenttään)

Saukko N, Pirnes, E, Kaunisharju K, Hakamäki P, Ikonen J, Saaristo V, Vuolasto J, Wiss K & Ståhl T. Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksesta tiiviisti 45, lokakuu 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

Kommentit

Tiina Hallakorpi

22.03.2021 15:47

Toimin leikkipuistossa residenssitaiteilijana, omalla henkilökohtaisella työskentelyapurahalla eli Helsingin kaupunki saa työpanokseni lasten kanssa ilmaiseksi.
Kaupunki kyllä työllistää taiteilijoita, samalla nimikkeellä – mutta silloin pitää täyttää TE – toimiston vaatimukset.
Toivoisin että saisimme oikeita residenssitaiteilijoiden työpaikkoja hyvinvointia edistämään: kouluissa, palvelutaloissa, leikkipuistoissa ja päiväkodeissa. Oikeita työsuhteita ja oikeata palkkaa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *