Vuoden 2023 alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat suurten muutosten edessä. Usealla alueella yleinen muutoskohde ovat iäkkäiden palvelut. Huolta ja jopa tyrmistystä ovat aiheuttaneet esimerkiksi suunnitelmat vähentää iäkkäiden palveluja tilanteessa, jossa iäkkäiden lukumäärä kasvaa, ja korkean iän saavuttaneet elävät entistä pidempään1.
Säännöllistä palvelua saavien iäkkäiden toimintakykyä ja palveluja kuvaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti kertoo, miten sekä kotihoidolle että ympärivuorokautiselle asumispalvelulle on selkeä tarve2. Molemmissa palvelutyypeissä, mutta erityisesti ympärivuorokautisen asumispalvelun asukkailla, on runsaasti erilaisia palvelutarpeita, joita on vaikea nähdä hoidettavan muunlaisessa ympäristössä.
Muistisairaiden ihmisten määrän kasvu näkyy iäkkäiden palveluissa
Väestön ikääntyessä yleistyvät myös muistisairaudet, mikä näkyy iäkkäiden palveluissa. Ympärivuorokautisen asumispalvelun iäkkäistä asukkaista lähes jokaisella ja kotihoidon asiakkaista noin puolella kognitio oli heikentynyt. Kognition heikentyminen tarkoittaa ongelmia esimerkiksi tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa tai muistitoiminnoissa3.
Dementiadiagnoosi oli seitsemällä kymmenestä ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaista ja kotihoidossa kahdella viidestä.
Edetessään muistisairaus lisää päivittäistä avun ja hoivan tarvetta niin paljon, ettei omaishoitaja tai kotihoito riitä turvaamaan iäkkään turvallista kotona asumista. Iäkkään muistisairaus onkin ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ja käytön merkittävin syy4.
Palvelun lakkautusta suunniteltaessa on huomioitava ihminen, jonka tarpeisiin palvelu vastaa
Ympärivuorokautisen asumispalvelun tai kotihoidon palvelujen korvaajaksi suunnitellaan yhteisöllistä asumista5. Samanaikaisesti joillakin hyvinvointialueilla ollaan lakkauttamassa iäkkäiden päivätoimintaa, joka voisi tukea ja ylläpitää toimintakykyä sekä ehkäistä yksinäisyyden kokemuksia. Palvelujen tarjonnan muutoksia suunnittelevien tahojen kannattaa perehtyä huolellisesti siihen, kenen tarpeisiin yhteisöllinen asuminen sopii, jotta ei jouduta ojasta allikkoon. Samaa harkintaa olisi hyvä käyttää myös päivätoiminnan lakkauttamisen suhteen.
Päättäjien ja palveluntuottajien toiveena on, että iäkkäät ihmiset pitäisivät aktiivisesti yllä toimintakykyään tai käyttäisivät heikentyneen toimintakyvyn kohentamiseksi kuntoutuspalveluja, jotta vältyttäisiin lisääntyneeltä palvelutarpeelta. Tämän tavoitteen valossa on ristiriitaista, että kuntoutus- tai erityistyöntekijän apua saa vain harva iäkäs asiakas2. Kotihoidossa useimmat asiakkaista jäävät ilman kuntoutusta kuntoutumisen mahdollisuuksista huolimatta.
Suunniteltaessa kansallista iäkkäiden palveluja koskevaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ja palveluihin liittyviä vähennyksiä täytyisi suunnitelmien ja päätösten perustua monipuoliseen tietoon niiden ihmisten tarpeista, joihin palveluilla pyritään vastaamaan.
On myös hahmotettava palvelujen lakkauttamisen mahdolliset seuraukset. Vaikka palvelujen tarjontaa joltain osin supistettaisiin, ihmisten tarpeet eivät katoa. Tällöin he hakeutuvat sellaisiin palveluihin, joita heidän on mahdollista saada, kuten päivystykselliseen sairaalahoitoon. Niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin lisäkustannuksia voi syntyä myös siitä, kun hoitamaton terveyden tai toimintakyvyn vaje johtaa uusiin avun tarpeisiin.
Palvelujen suunnittelu vaatii tiedon ymmärtämistä ja hyödyntämistä
Kansallista tietoa Iäkkäiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista on tähän asti ollut rajallisesti saatavilla, mutta nyt tilanne on toinen. Tammikuussa 2024 julkaistu ensimmäinen Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet -tilastoraportti tarjoaa tietoa kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaiden terveydestä, toimintakyvystä, hoidon laadusta sekä osallisuudesta vuonna 20222.
Raportti kuvaa hyvinvointialueittain sitä, millainen iäkkäiden palvelujen asiakasrakenne oli hyvinvointialueiden ponnistaessa liikkeelle iäkkäiden palvelujen järjestämisvastuun siirryttyä niille vuoden 2023 alussa. Tietoa on siis saatavilla. Tieto itsessään ei kuitenkaan riitä, vaan sitä pitää osata myös tulkita, ymmärtää ja käyttää muuttuvassa yhteiskunnassa.
Lue lisää
1 Vanhushoivan tilanne on muuttumassa kestämättömäksi. Helsingin Sanomat. 13.11.2023
2 Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022. THL Tilastoraportti 3/2024
3 Muistisairauksiin liittyviä määritelmiä. Käypä hoito. Duodecim.
4 Halonen P, Raitanen J, Jämsen E, Enroth L, Jylhä M. Chronic conditions and multimorbidity in population aged 90 years and over: associations with mortality and long-term care admission. Age Ageing 2019: 48: 564–70.
5 Yksin yhteisössä. Helsingin Sanomat. 5.3.2023