Tiedolla johtaminen on tärkeä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja se vaatii onnistuakseen yhteistyötä

Tiedolla johtamisen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa tiedon aktiivista jakamista kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Jakamalla tietoa voidaan varmistaa kattava ja ajantasainen tieto päätöksenteossa.

Kunnalla ja hyvinvointialueella on yhteiset asukkaat, joiden hyvinvointia ja terveyttä on edistettävä yhteistyössä. Yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa tiedolla johtamisessa tarvitaan, jotta saadaan yhteinen tilannekuva ja tietopohja. Niiden perusteella voidaan asettaa yhteisiä tavoitteita, kohdentaa resurssit oikein ja varmistaa palveluiden laatu. 

Rajallisten resurssien ja tiukan taloustilanteen vuoksi on tiedolla johtamisen yhteistyö erityisen tärkeää. Eri toimijoiden sitoutuessa yhteisiin tavoitteisiin ja käyttäessään päätöksenteossa samaa perusteltua tietoa, resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin ja tehtyjen toimien vaikuttavuus on parempi.

Esimerkiksi hyvinvointikertomusten vähimmäistietosisältö auttaa kuntia ja alueita valitsemaan ne indikaattorit, joilla voi riittävän tarkasti seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Sopivat indikaattorit auttavat ohjaamaan resursseja ja seuraamaan toiminnan vaikutuksia. 

Ei ole olemassa kahta samanlaista kuntaa tai hyvinvointialuetta. Ei siis voida edellyttää samanlaisia toimintatapoja tiedolla johtamisen yhteistyöstä kaikilta. Mutta jotta tiedolla voidaan johtaa yhteistyössä, tarvitaan toimivia valtakunnallisia rakenteita ja menetelmiä työn tueksi.  

Moniportaisen tiedon kulun haasteet  

Erilaiset tietojärjestelmät ja tietosuojakysymykset haastavat tiedon esteetöntä liikkumista. Esimerkiksi elintapaohjaukseen kuuluvaa liikuntaneuvontaa antavat kunnan työntekijät eivät usein pääse kirjaamaan tietoja hyvinvointialueen tietojärjestelmään.  

Tieto on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää dataa tai tietojärjestelmiä. Usein se on myös ammattilaisten hiljaista tietoa ja syvää kokemuksen ääntä, jota ammattilaiset tuovat mukanaan erilaisiin työryhmiin ja kokoontumisiin niin kuntien kuin kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Yksi käytännön esimerkki on vastinparien sopiminen kunnan ja hyvinvointialueen välillä eri yhdyspinnoille.   

Avainasemassa tiedon jakamisessa on selkeä avoin viestintä, tiedon esteetön kulku ja vahva tahto yhteistyön tekemiseksi pitkäjänteisesti mutta myös selkeät yhteisesti sovitut toimintatavat. Ilman dialogia ja yhteistä ymmärrystä on olemassa oleva tieto vain sanoja ja numeroita vailla sen syvempää merkitystä.

Kunnat ja hyvinvointialueet raportoivat myös eteenpäin paljon erilaisia tilastoja vuosittain. Voisiko sama tieto olla käytössä puolin ja toisin yhteistyön tueksi? 

Tiedolla johtaminen on olennainen osa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Se edellyttää sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja avoimuutta tiedon jakamisessa. Vaikka tiedolla johtaminen tuo mukanaan haasteita, mahdollistaa se entistä paremman päätöksenteon ja sitä kautta vahvistaa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä.

Onnistunut yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden tiedolla johtamisessa luo kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *