Osa meistä on optimisteja ja miettii jo kovasti, miten sote-uudistuksen toimeenpanossa edetään. Ja nimenomaan niin, että mahdollisimman monia uudistuksen keskeisiä tavoitteita voidaan saavuttaa.
Huoli tuntuu olevan kaikkialla sama, oli sitten kyse arkikokemuksesta tai tieteellisestä tutkimuksesta.
Kaikki riippuu johtamisesta, johtamisesta ja johtamisesta.
Valta, rahat ja toiminnat tullaan jakamaan uudella tavalla. Realismia on olettaa, että nurkan takana vaanivat taistelut hallinto- ja johtosäännöistä. Signaaleja höyhenten pörhöllään olosta alkaa olla nähtävillä. Eri puolilla esimerkiksi tarkkaillaan, miten maakuntien sote-valmisteluissa näkyy moniammatillisuus.
Toisaalta, nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus katkaista tämä sosiaali- ja terveydenhuollossa vuosikymmenien ajan jatkunut kiista siitä kuka saa johtaa ketä. Ammattikuntarajojen sijasta pitää miettiä, miten johdetaan asiakkaan saamia palveluita, niihin liittyvä prosesseja, syntyviä kustannuksia, palvelujen vaikuttavuutta ja tuottavuutta. On arvioitava ja kuvattava, millaista johtamisosaamista tarvitaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja organisaatioissa.
Minkään ammattiryhmän tai koulutustaustan tuomaa osaamista ei pidä sulkea pois siinä vaiheessa, kun valitaan parhaita mahdollisia johtajia.
Tulevien organisaatioiden rakentajilta ja hallintosääntöjen kirjoittajilta sekä päättäjiltä vaaditaan nyt suurta viisautta. Eri ammattiryhmien edustajilta vaaditaan rohkeutta katsoa johtamista omaa professiotaan laajemmin.