Poliisin tilastojen mukaan pahoinpitelyrikoksissa epäiltyjen alle 15-vuotiaiden määrä nousi vuonna 2023 edeltävästä vuodesta 54 prosenttia ja törkeissä pahoinpitelyrikoksissa peräti 186 prosenttia. 15–17-vuotiaiden kohdalla vastaavat luvut olivat 17 ja 63 prosenttia. Kasvua oli siis etenkin alle 15-vuotiaiden keskuudessa ja törkeissä tekomuodoissa.
Ryöstörikoksissa (sis. ryöstöyritykset) alle 15-vuotiaiden epäiltyjen määrä kasvoi samalla aikavälillä 63 prosenttia ja törkeissä ryöstöissä 94 prosenttia. Vastaavasti 15–17-vuotiaiden kohdalla kasvua oli 53 ja törkeissä ryöstöissä 66 prosenttia.
Mahdolliseen väkivallan raaistumiseen voidaan törkeiden tekomuotojen kasvun lisäksi lukea myös väkivallantekoihin liittyvien videoiden ja kuvien tallentamisen sekä niiden jakamisen yleistyminen sosiaalisessa mediassa.
Samanaikaisesti, kun nuorten pahoinpitely- ja ryöstörikollisuus on keskittynyt yhä nuorempiin ikäryhmiin, rikosten uhreiksi valikoituu niin ikään entistä nuorempia. Vastaavasti ryöstörikosten tapahtumapaikkoina ovat Keskusrikospoliisin tietojen mukaan yleistyneet koulujen pihat, harrastuspaikat sekä kauppojen ja ostoskeskusten piha-alueet.
Suomessa oli vuonna 2023 alle 18-vuotiaita ryöstörikosten uhreja oli 8,4 jokaista 10 000:ta samanikäistä kohden. Kuviossa 1 esitetään alle 18-vuotiaiden ryöstön uhrien määrä (pois lukien ryöstöyritykset) tapauskertojen mukaan 10 000 samanikäistä kohden. Jos ryöstössä on useita asianomistajia, jokainen uhri tilastoidaan erillisenä tapauksena.
Ruotsissa havaittava ryöstörikollisuuden kehitys toimii keskeisenä vertailukohtana Suomessa havaittavalle kehitykselle. Ruotsissa poliisin tietoon tulleet alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet ryöstöt ovat vähentyneet vuodesta 2019, ollen vuonna 2023 yhteensä 6,7 ryöstöä 10 000 samanikäistä kohden. Kuviossa 2 on esitettynä alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet ryöstöt 10 000 samanikäistä kohden Ruotsissa. Tilastossa ryöstöt on laskettu rikosilmoitusten perusteella, ja jokainen uhri kirjataan erilliseksi ryöstötapaukseksi, jos ryöstössä on useita asianomistajia.
Kuvio 1. Alle 18-vuotiaat ryöstörikosten uhrit Suomessa tapauskertojen mukaan 10 000 samanikäistä kohden 2015–2023. Lähde: Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto; väestörakenne.
Kuvio 2. Alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet ryöstörikokset Ruotsissa 10 000 samanikäistä kohden 2015–2023. Lähde: Brottsförebyggande rådet (Brå), Statistikdatabasen
Kyselyt eivät tue poliisin tilastoissa näkyvää väkivaltarikollisuuden kasvua
Tiedot, joihin käsitys nuorten väkivaltarikollisuuden kasvusta perustuu, ovat viranomaisten työssään keräämiä. Niihin vaikuttavat muun muassa ilmoitusalttius ja viranomaiskontrollin tehokkuus.
Nuorisorikollisuuden kehitystä on kuitenkin arvioitu myös kansallisesti edustavien kyselytutkimusten, kuten valtakunnallisen lapsiuhritutkimuksen ja Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin nuorisorikollisuuskyselyn, avulla. Nämä kyselyt toteutetaan kouluissa, ja ne tarjoavat mahdollisuuden arvioida nuorten tekemää ja kokemaa väkivaltaa riippumatta siitä, tulevatko tapaukset poliisin tietoon.
Lapsiuhritutkimuksen tulosten mukaan vuosina 2013–2022 pahoinpitely väheni 9.-luokkalaisilla, mutta lisääntyi kuudesluokkalaisilla, erityisesti pojilla. Ryöstöt vähenivät 9.-luokkalaisilla, mutta pysyivät ennallaan kuudesluokkalaisilla. Vuoden 2024 nuorisorikollisuuskyselyssä pahoinpitelyjen määrä ei juuri muuttunut vuodesta 2020. Neljä prosenttia ilmoitti pahoinpidelleensä toista ja 11 prosenttia olleensa pahoinpitelyn uhri.
Kyselyt eivät tue poliisin tilastoissa näkyvää väkivaltarikollisuuden kasvua, ja tukevat siten oletusta siitä, että nuorten tekemän väkivallan kasvussa on pikemminkin kyse väkivaltarikosten poliisin tietoon tulemisen lisääntymisestä, johtuipa se ilmoituskynnyksen madaltumisesta tai muista tekijöistä.
On syytä kuitenkin tiedostaa, kuten tuoreimman Nuorisorikollisuuskyselyn tulosten raportoinnissakin todetaan, että kouluissa toteutettujen kyselyiden tulokset kuvaavat parhaiten nuorten keskimääräistä rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Vastaajajoukko voi vinoutua niin, että juuri että toistuviin ja vakaviin rikoksiin syyllistyviä sekä toistuvasti uhriksi joutuvia nuoria voi jäädä muita todennäköisemmin kyselyiden ulkopuolelle.
Toisaalta poliisin tietoon tulleen rikollisuuden osalta voidaan arvioida, että mitä vakavammasta rikollisuudesta on kyse, sitä todennäköisemmin se tulee poliisin tietoon. Näin ollen havainnon nuorten väkivallan lisääntymisestä törkeiden tekomuotojen osalta voidaan katsoa viittaavan väkivallan todelliseen kasvuun. On myös mahdollista, että muut tekijät, kuten esimerkiksi ilmoituskynnyksen lasku, voivat vaikuttaa lukuihin samanaikaisesti.
Lue lisää
Heiskanen, L. (2024). Nuorten ryöstörikosten piirteet–Poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015–2023. Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto, strateginen analyysi.
Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M., & Ellonen, N. (2023). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022. Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja
Suonpää, K., Raeste, A., & Saartenoja, K. (2024). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2024. Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Vauhkonen, T. (2023). Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2022: Rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa (pp. 172–190). Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.