Lain mukaan toimeentulotuki on taloudellinen tuki, jonka pitäisi turvata viimesijassa henkilön ja perheen toimeentulo. Toimeentulotukilaissa on listattu kaikkiaan yhdeksän päivittäistavararyhmää, jotka katetaan tuen perusosalla. Näitä ovat ruokamenot, vaatemenot sekä esimerkiksi tietoliikenteen käytöstä sekä harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot.
Mielenkiintoista on, ettei neljäänkymmeneen vuoteen ole laskettu, kuinka hyvin toimeentulotuella pystytään kattamaan nuo laissa mainitut asiat.
Teimme viime syksynä Itlan projektitutkijan Lauri Mäkisen kanssa laskelman, kuinka hyvin perusosa riittää edellä mainittuun kulutuskoriin. Hintatiedot otimme viitebudjeteista, joissa on arvioitu asiantuntijatiedon, tilastojen ja kuluttajahaastattelujen perusteella, kuinka paljon erilaiset kotitaloudet tarvitsevat rahaa ruokaan, vaatteisiin ja muihin perusosan hyödykeryhmiin voidakseen osallistua yhteiskuntaan.
Tulos oli, että yksinasuvilla ja yksinhuoltajien perheissä perusosa on lähes riittävä, mutta perheissä, joissa on kaksi aikuista, tuen taso jää kauemmaksi kulutuskorin hinnasta.
Toimeentulotuen perusosan riittävyys parani vuodenvaihteessa
Analyysimme jälkeen toimeentulotukeen tehtiin indeksikorotus ja samalla Marinin hallituksen määräaikaiset korotukset lasten perusosiin poistuivat. Siksi päivitin analyysin tälle vuodelle.
Alla olevasta kuviosta näkee, että perusosan riittävyys parani vuodenvaihteessa jopa lapsiperheissä, joissa määräaikaiset korotukset poistuivat.
Tammikuussa yksinasuvan ja yksinhuoltajan perusosat olivat lähes täsmälleen kulutuskorin hinnan tasolla. Nousun taustalla on indeksikorotus, joka tehdään aina viiveellä kerran vuodessa. Kun inflaatio kiihtyy, tuen ostovoima hetkeksi heikkenee. Nyt kun inflaatio on hidastunut, indeksikorotukset ovat suurempia kuin viimeaikainen kustannusten nousu. Lisäksi inflaatio on kohdistunut viime aikoina muihin asioihin kuin perusosan kattamiin hyödykkeisiin.
Kuva. Toimeentulotuen perusosan riittävyys suhteessa sen kattamaan kulutuskoriin.
Huom. Kulutuskorin hinnoittelu perustuu viitebudjettiin (lokakuu 2022), ja kuukausittaiset hintamuutokset kuluttajahintaindeksitilastoon. Ks. oletuksista tarkemmin Tervola & Mäkinen (2023).
Hallitus haluaa säästää toimeentulotuesta vähintään sata miljoonaa
Nyt hallituksen tavoite on säästää toimeentulotuesta vähintään 100 miljoonaa euroa, vaikka analyysimme perusteella perusosa ei riitä kahden aikuisen perheissä tälläkään hetkellä siihen, mihin se on lain mukaan tarkoitettu. Lakitekstin epäsuhta todellisuuteen todennäköisesti kasvaa siis lähitulevaisuudessa.
Toki viitebudjetin hinnoittelu ei ole eksakti, ja sitä voidaan kyseenalaistaa. Rehellisesti sanoen en minäkään kuluta tietoliikenneyhteyksiin viitebudjetin summaa eli 50:tä euroa kuukaudessa. Onkin mahdotonta asettaa mitään tarkkaa rajaa kulutukselle. Asioita voi aina löytää halvemmalla alennusmyynneistä tai käytettynä.
Kun viitebudjetti ei kerro lopullista totuutta, voiko tukien riittävyyttä edes mitata?
Meidän on hyväksyttävä, ettei ole mahdollista saavuttaa tarkkaa käsitystä riittävyydestä. Suuntaa antavia ja huolellisia laskelmia on kuitenkin tärkeää tehdä, jotta olemme suurin piirtein kartalla, minkälaista elintasoa tuemme. Tällöin lakitekstilläkin on enemmän uskottavuutta.
Myös toimeentulotuen uudistamisen yhteydessä tulisi tehdä riittävyyslaskelmia, ettei tukea leikata täysin silmät sidottuina. Jos päättäjät haluavat, että toimeentulotuki riittää vähempään kuin nykyisin lakiin on kirjattu, se olisi syytä näkyä myös lakitekstissä.