Toimeentulotuen siirto Kelaan ei saa etäännyttää sosiaalityötä avuntarvitsijoista

Olen itkenyt sossun luona monet itkut. On kohdeltu ihmisenä, ollut kuukauden ainoa ihmiskontakti tilanteessa jossa ei ole ollut läheisiä. Voiko sille sitten asettaa jotain mittaria ja tuottavuustaulukoita? Sellaista ei rahassa mitattavaa, se on pois julkisesta terveydenhuollosta.” Näin kertoi haastattelussaan aikuissosiaalityön asiakas.
Kela tulee jakamaan perustoimeentulotuen vuoden 2017 alusta. Sosiaalityötä toteutetaan edelleen kunnissa. Löytävätkö ihmiset aikuissosiaalityön asiakkaan kuvaaman tuen ja avun myös uudistuksen jälkeen?
Miten käy heille, jotka eivät hae apua, jos perustoimeentulotuki ei riitä, tukea alennetaan tai päätös tuen myöntämisestä on kielteinen? Tai vielä pahempaa, jos kaikki eivät jaksa opetella uutta Kelan tapaa hakea tukea, vaan jäävät oman onnensa varaan.
Olemme selvittäneet, kuinka kunnat ovat valmistautuneet muutokseen. Näkemyksiä on koottu sosiaalitoimen asiakkailta, työntekijöiltä ja johdolta. Muutosta odotetaan sekä innolla että epäilyksellä.
Osa vastaajista kokee, että tuen siirto Kelaan helpottaa pelkän taloudellisen tuen hakemista. Hankalin tilanne on niiden ihmisillä, joilla on useita sairauksia tai toimintakykyä, jaksamista rajoittavia vaikeuksia. Tai heillä, joilla on vaikeuksia saada työpaikka, kun työkykyä ei ole tutkittu eikä ole realistista etenemissuunnitelmaa. Näiden ihmisten asemaa perustoimeentulotuen siirto Kelaan voi heikentää, jollei toimeen tartuta.
Kunnissa on varmistettava, että sosiaalityötä tarvitsevat ihmiset tavoitetaan ja heidät ohjataan tarvittaviin palveluihin. On huolehdittava, että sosiaalityö uudistuu ja tavoittaa ne ihmiset, joilla ei ole voimia asioida Kelassa. Sosiaalihuoltolain mukaisesti kunnissa on jo kehitetty erilaisia tarpeiden arviointimalleja, joiden avulla sosiaalityön tarpeessa olevat asiakkaat tunnistetaan ja ohjataan tarvittavien palvelujen pariin.
Lisäksi sosiaalityö on siirrettävä pois toimistoista sellaisiin paikkoihin, joissa sosiaalityötä tarvitsevat asiakkaat tavoitetaan parhaiten. Suomessa tarvitaan malli tai toimintatapa, jolla asiakkaat tavoitetaan fyysisesti ja kasvokkain myös muualla kuin sosiaalitoimistossa. Kunnissa on jo kokeiltu esimerkiksi sosiaalityön jalkauttamista kirjastoihin, leipäjonoihin tai ostoskeskuksiin.
Tässä edetään kuitenkin vielä yksi palvelu (sosiaalityö) kerrallaan, kyse ei ole aidosta integraatiosta. Oma näkemykseni on, että tarvitsemme vieläkin radikaalimpaa muutosta.

Hollannissa sosiaalityö on jalkautunut

Hollannissa on kehitetty paikallisesti toimivia yhdyskuntatyön tiimejä, ”Social Community Teams”. Tiimeissä on sosiaalityön, terveydenhuollon ja koulutuksen ammattilaisia, perhetyöntekijöitä, velka-asioihin perehtyneitä asiantuntijoita. Tiimit toimivat matalalla kynnyksellä, ihminen voi asioida aikaa varaamatta.
Asioidakseen tiimin kanssa, ihmisen ei tarvitse ”lokeroida” asiaansa tai ongelmaansa jonkin sektorin toimintaan sopivaksi – kuten päihde-, mielenterveys- tai velkaongelmaksi.
Tiimit antavat välitöntä apua, neuvontaa ja ohjausta. Jos tilanne vaatii, asiakas ohjataan tarvearviointiin ja edelleen paneutuvampiin palveluihin.
Hollannissa SCT-tiimien toivotaan vähentävän kalliiden erikoispalveluiden käyttöä. Samalla malli pyrkii vähentämään palveluja hakevien leimautumista ja määrittelyä.

Suomessa palvelut etääntyvät

Suomessa valtiovalta edellyttää palveluilta uudistumista. Meillä trendi näyttää kuitenkin kulkevan päinvastaiseen suuntaan kuin Hollannissa. Meillä palveluja keskitetään yhä suurempiin yksiköihin, mikä lisää byrokratiaa ja hierarkiaa.
Meillä asiointia siirretään etäämmäksi sieltä, missä ihmiset liikkuvat ja asuvat. Palvelut ovat voimakkaasti erikoistuneita, ja kunnissa palvelut ovat organisatorisissa siiloissa. Sote-uudistuksessa on väläytetty ratkaisuksi erilaisten digitaalisten lähipalvelujen käyttöä.
Nyt ei kannata odotella sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja muiden ”toimien” yhteistyön alkamista, vaan pitäisi muodostaa toimivat lähipalvelut täysin uudelta pohjalta.
Moniammatillisten tiimien lisäksi palveluihin olisi kytkettävä myös yhdistysten ja järjestöjen sekä vertaistuen toimijoita. Toimintamalli olisi joustava ja valmis muuttumaan asiakkaiden ja alueiden tarpeiden myötä.

Lue lisää:

Sanna Blomgren, Jouko Karjalainen, Pekka Karjalainen, Minna Kivipelto & Paula Saikkonen & Peppi Saikku (2016) Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan – miten asiakas saa sosiaalityön palvelut? Päätösten tueksi 2016/1. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Peer Review on Social Community Teams Empowering People out of Poverty (2015) Host Country Paper – The Netherlands. Ministry of Social Affairs and Employment.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *