Lakimuutoksia arvioidaan useista eri näkökulmista. Valitettavan usein talouspoliittinen keskustelu keskittyy Suomessa kuitenkin vain lyhyen aikavälin välittömiin vaikutuksiin. Esimerkiksi tulonjakovaikutuksista keskustellessa unohdetaan monesti käyttäytymisvaikutukset. Tällöin saatetaan vastustaa tuloeroihin vedoten toimia, jotka todellisuudessa voisivat pienentää hyvinvointieroja.

Yksi esimerkki tästä on pari vuotta sitten eduskunnassa käyty välikysymyskeskustelu. Siinä tupakkaveron korottamista vastustettiin siksi, että tupakkavero iskee suhteellisesti enemmän pienituloisiin kotitalouksiin. Keskustelussa sivuutettiin täysin se, että jos veronkorotus vähentää tupakointia, painottuvat myös positiiviset terveysvaikutukset pienituloisiin kotitalouksiin.

Sitä saat, mitä mittaat

Miksi niin usein jumiudutaan lyhyen aikavälin tulonjakovaikutuksiin?

Ensimmäinen syy on se, että talouspoliittisen keskustelun näkökulma on vain harvoin yhtä vaalikautta pidempi.

Toinen syy liittyy tutkimusmenetelmiin. Nykyisten mikrosimulointimallien avulla on melko suoraviivaista arvioida vero- ja sosiaaliturvamuutosten välittömiä vaikutuksia tulonjakoon. Olen itsekin tehnyt tutkijanurani aikana lähemmäs sata tulonjakolaskelmaa eri politiikkamuutosten vaikutuksista.

Välillisten vaikutusten arviointi on vaikeampaa. Monissa tapauksissa soveltuvaa tutkimustietoa esimerkiksi käyttäytymisvaikutuksista ei ole. Lisäksi näihin dynaamisiin laskelmiin liittyy enemmän epävarmuutta kuin staattisiin arvioihin.

Mittareiden valinnalla on vaikutuksia myös toteutettuun politiikkaan. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa hallitus päättää, että sen toimet eivät saa kasvattaa tuloeroja. Tässä tapauksessa hallitus saattaa kohdistaa mahdolliset leikkaukset sosiaalietuuksien sijaan julkisiin palveluihin, koska ne eivät näy tuloeromittareissa. Tämä siitäkin huolimatta, että palveluista leikkaaminen voi olla hyvinvointierojen näkökulmasta paljon sosiaalietuuksien leikkaamista haitallisempi toimi.

Kiinnostaako meitä yksi vuosi vai koko elämä?

Lyhyen aikavälin tuloeroihin keskittyminen kadottaa laajemman näkökulman siitä, mitkä ovat toimien vaikutukset yli koko elinkaaren. Suuri osa tulonsiirroista on elinkaaren sisäisiä. Nuorena saa opintotukea, keski-ikäisenä on nettoveronmaksaja ja vanhana saa eläkettä.

Suuri osa tulonsiirroista on elinkaaren sisäisiä

Käyttäytymisvaikutusten merkitys korostuu, kun tarkastellaan tuloeroja yhden vuoden sijaan yli koko elinkaaren. Esimerkiksi Britanniassa eräs merkittävimmistä välineistä elinkaarituloerojen vähentämisessä on ollut pienituloisille työntekijöille suunnattu verotuki. Se on kannustanut pienituloisia pienten lasten äitejä työelämään, mikä puolestaan lisää heidän työkokemustaan ja kasvattaa tulevaa palkkatasoa.

Kun tarkastellaan koko elinkaarta, on työuran alkuvaiheen tapahtumilla suuri vaikutus lopputulokseen. Samasta syystä nuorten syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi elinkaaritasolla tarkasteluna.

Tutkimusmenetelmien kehittyminen auttaa laajentamaan näkökulmaa

Talouspolitiikan vaikutuksia tulee arvioida laaja-alaisesti. Tuloerolaskelmat kuuluvat tähän oleellisena osana. On kuitenkin hyvä pohtia, mikä on tulonjaon ensisijainen tavoite. Onko se hyvinvointierojen tasaaminen yli koko elinkaaren? Jos on, niin silloin ratkaisut voivat olla varsin erilaisia, kuin jos tavoitellaan vuositason tuloerojen tasaamista.

Tutkimusmenetelmien kehittyminen voi laajentaa tulonjakoarvioiden näkökulmaa. Mikrosimulointimalleihin kehitetään Suomessakin käyttäytymisvaikutuksia simuloivia lisäosia ja tulevaisuudessa toivottavasti myös julkiset palvelut saadaan malleissa huomioitua.

Tulevia arviointimalleja odotellessa on hyvä suhtautua nykyisiin tulonjakolaskelmiin vakavasti, mutta samalla muistaa niiden rajoitteet. Lyhyen aikavälin staattiset laskelmat voivat antaa vaillinaisen kuvan todellisuudesta, olipa kyse sitten kotihoidontuen sukupuolivaikutuksista tai tupakkaveron vaikutuksista hyvinvointieroihin.

Lue lisää:

Valtion roolista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventajana

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *