Tupakointi lisää raskaudenaikaisen verenvuodon riskiä, mikä altistaa ennenaikaiselle synnytykselle ja kaksinkertaistaa keskenmenon riskin. Ennenaikaisen synnytyksen riski kasvaa suhteessa päivittäin poltettujen savukkeiden määrään. Istukan vajaatoiminta, ennenaikainen irtoaminen, eteisistukan riski ja ennenaikainen lapsiveden meno ovat yleisempiä tupakoivilla äideillä.

Suomessa 15 prosenttia raskaana olevista tupakoi. Osuus on ollut sama jo kolme vuosikymmentä. Onneksi tupakoinnin raskauden ensimmäisten kuukausien aikana lopettaminen on yleistynyt. Kun 1990-luvun alussa joka kymmenes lopetti tupakoinnin raskauden kuluessa, vuonna 2015 teki näin jo joka toinen lasta odottava.

Tupakoinnin lopettamisella on suora vaikutus syntyvän lapsen terveyteen. Tupakoimattomien äitien lapset painavat keskimäärin 3539 grammaa, kun taas tupakoineiden 184 grammaa vähemmän. Jos raskauden aikana on tupakoinnin lopettanut, painavat vastasyntyneet yhtä paljon kuin tupakoimattomien.

Tupakointi lisää myös ennenaikaisuuden riskiä. Ennen 37 raskausviikkoa syntyy 4,3 prosenttia tupakoimattomien, mutta 5,9 prosenttia raskauden aikana tupakoineiden lapsista.

Äidin tupakoinnilla on yhteys lapsen psyykkisiin ongelmiin

Raskaudenaikaisella tupakoinnilla on monia pitkäaikaisvaikutuksia, joista osa saattaa ilmaantua vasta aikuisena, kuten kakkostyypin diabetes ja lisääntymisterveyden ongelmat niin miehillä kuin naisilla. Tupakka-altistuksesta johtuvat aivotoiminnan muutokset saattavat altistaa lapsen myöhemmille psyykkisille ongelmille.

Suomalaisella rekisteriaineistolla on osoitettu, että tupakka-altistus sikiöaikana oli yhteydessä 1,5–1,9 kertaa suurempaan psykiatrisen sairastuvuuden riskiin altistumattomiin nuoriin nähden.

Vuosina 1987–89 syntyneiden nuorten rekisteritietoihin perustuvassa aineistossa mielenterveyden ongelmat lisääntyivät sen myötä, kuinka paljon äiti oli raskauden aikana tupakoinut. Erikoissairaanhoidossa diagnosoitu psykiatrinen sairaus todettiin 14 prosentilla altistumattomista nuorista, 21 prosentilla alle 10 savukkeelle päivässä altistuneista ja 25 prosentilla yli 10 savukkeelle päivässä altistuneista nuorista.

Syyn ja seurauksen arvioiminen on vaikeaa, koska tupakka-altistuksesta on kauan aikaa ennen psyykkisten ongelmien ilmenemistä. Vastikään Nicotine and Tobacco Research -lehdessä julkaistussa artikkelissa saatiin lisävahvistusta tupakoinnin ja lapsuuden psyykkisten ongelmien välisestä yhteydestä.

Vuosien 1987–1995 syntymärekisteristä etsittiin äitejä, joiden raskaudenaikainen tupakointi muuttui peräkkäisissä raskauksissa. Runsaasta 150 000 äidistä lähes 80 prosenttia oli tupakoimattomia ja 10 prosenttia tupakoi kummassakin raskaudessa, mutta 4,7 prosenttia äideistä lopetti ja 3,3 prosenttia aloitti tupakoinnin raskauksien välillä. Kaikkia lapsia seurattiin hoitoilmoitusrekisterin psykiatrian vuodeosastohoito- ja poliklinikkakäyntitiedoin vuoteen 2013 asti.

Taustatekijöiden vakioinnin jälkeen tupakoinnin peräkkäisten raskauksien välillä lopettaneiden lapsilla oli 23 prosenttia pienempi todennäköisyys saada erikoissairaanhoidossa psykiatrinen diagnoosi kuin tupakointia jatkaneiden äitien lapsilla. Vastaavasti tupakoinnin aloittaneiden äitien lapsilla riski oli 39 prosenttia suurempi riski diagnoosi kummassakin raskaudessa tupakoimattomien äitien lapsiin nähden.

Äitiysneuvoloissa tupakointi on otettava puheeksi

Tupakoinnin välttäminen raskauden aikana kannattaa. Äitiysneuvoloissa tupakointi on otettava puheeksi jokaisen asiakkaan kanssa. Empaattinen, välittävä ohjaus ja motivoiva haastattelu ovat erityisen tärkeitä äitiysneuvolan tapoja auttaa tupakasta vieroittautumisessa.

THL:n äitiysneuvolaoppaan mukaan lopettamisessa onnistumista lisäävät käytännönläheinen ohjaus, jossa opetellaan ennakoimaan tupakointiin houkuttavia tilanteita ja toimimaan repsahdusten jälkeen, sekä ohjaajan antama tuki ja rohkaisu.

Mikäli raskaana oleva nainen ei onnistu lopettamaan tupakointia itsenäisesti, on harkittava nikotiinikorvaushoitoa: nikotiinipurukumia tai -imeskelytablettia tai inhaloitavaa nikotiinivalmistetta.

Lue lisää

Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29, THL 2013.
Kirja THL:n verkkokirjakaupassa ja julkaisutietokanta Julkarissa.

Mikael Ekblad, Liisa Lehtonen, Jyrki Korkeila, Mika Gissler: Maternal Smoking During Pregnancy and the Risk of Psychiatric Morbidity in Singleton Sibling Pairs. Nicotine Tob Res (2017) 19 (5): 597-604.

THL blogi: Raskausajan tupakoinnin vähentäminen – mitä neuvolassa kannattaisi tehostaa?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *