Työttömyys voi tuoda mukanaan haasteita ja työkykyongelmia, joita voidaan käydä läpi työttömille suunnatussa maksuttomassa terveystarkastuksessa. Palvelusta säätää terveydenhuoltolaki (1326/2010, 13§). Terveystarkastuksen tavoitteina on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä. Blogipostauksessamme tarkastelemme asiakaskokemuksia työttömien terveystarkastuksista.
Terveystarkastukseen ohjaudutaan pääsääntöisesti työllisyyspalveluista, mutta terveystarkastukseen voi ohjata myös esimerkiksi sosiaalityöntekijä, lääkäri tai Kelan työkykyneuvoja. Työtön työnhakija voi myös itse ottaa yhteyttä omaan hyvinvointialueen terveyskeskuskuseen ja pyytää terveystarkastusta.
Työttömän terveystarkastuksia tehdään monialaisessa yhteistyössä
Työttömien terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella omaa terveyttä, työhistoriaa ja elämänkokonaisuutta. Asiakastapaamisia ohjaa esitietolomake, joka auttaa terveydenhoitajaa kartoittamaan asiakkaan tilannetta laaja-alaisesti. Tarkastukseen sisältyy usein myös mittauksia ja laboratoriokokeita, ja tapaamisen voi järjestää tarpeen mukaan myös etänä.
Terveystarkastuksessa tavataan ensin terveydenhoitaja, mutta sen jälkeen voi olla jatkotapaaminen muun ammattilaisen, kuten lääkärin, fysioterapeutin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Yhteistyö monialaisen tiimin kanssa voi auttaa suunnittelemaan työkyvyn tuen palveluja. Asiakas voi myös ohjautua Kelan rahoittamaan työkyvyn selvitykseen tai kuntoutustutkimukseen.
Monet tarkastuksissa käyneet ovat kokeneet prosessin positiivisena ja hyödyllisenä:
Minusta se oli semmonen hyvin kokonaisvaltainen [–]. Oli erittäin ihana terveystarkastaja [–] sen jälkeenhän mä oon käyny kuntoutuslääkärin luona.*
Kyl mä tykkäsin, et oli hyvä.
Tietoa terveystarkastusmahdollisuudesta on hyvä lisätä
Tietoisuutta hyvinvointialueiden velvollisuudesta järjestää työttömän terveystarkastus on kuitenkin hyvä lisätä, koska useat työttömät eivät ole tietoisia heille kuuluvasta palvelusta. Palvelua myös järjestetään eri hyvinvointialueilla eri tavoin.
Työttömän terveystarkastuksessa käyneistä jotkut kertovatkin, etteivät tienneet palvelun olemassaolosta.
En ollut kuullutkaan, että tällänenkin vaihtoehto on olemassa, [–] en ees tiedä mikä mun työkyky tällä hetkellä on, et siin oli ajatus se, et sitä mun työkykyä lähdettäis selvittämään.
mun, niinku, irtisanottiin ja työttömäks joutu, nii sitte annettiin tämmönen mahdollisuus, nii totta kai mä käytän sitte, ku ei oo hetkeen aikaan lääkäris käyny eikä missään, nii… terveystarkastuksissa.
Työttömän terveystarkastuksen tulevaisuus: haasteita ja mahdollisuuksia
Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet luovat paineita työttömien terveystarkastusten toteuttamiseen. Työttömillä on kuitenkin oikeus terveystarkastukseen, jonka kautta he voivat ohjautua muihin tarpeenmukaisiin palveluihin. Hoitamattomina terveysongelmat kuormittavat terveydenhuoltoa, eikä ennaltaehkäisevien palvelujen supistaminen säästä pitkällä aikavälillä.
Työttömän terveystarkastuksen ja sen toteuttamisen kehittäminen hyvinvointialueilla on tärkeää, jotta tarkastukset voivat vastata asiakkaiden aitoihin tarpeisiin. Asiakkaiden arvokas kohtaaminen ja kuunteleminen on työttömän terveystarkastuksessa keskeistä, jotta työttömyyden taustalla olevien terveydellisten tekijöiden tunnistaminen ja niistä keskustelun aloittaminen on mahdollista.
Ratkaisuja ja uusia toimintamalleja työttömien terveystarkastuksiin
- Innovatiiviset yhteistyömallit: Hyvinvointialueet voivat parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua monialaista yhteistyössä, jossa eri alojen ammattilaiset työskentelevät yhdessä.
- Digitaaliset ratkaisut: Etäterveystarkastukset ja digitaaliset palvelut voivat tarjota joustavuutta ja tavoittaa asiakkaita.
- Kokemustiedon hyödyntäminen: Asiakkaiden kokemukset ja palautteiden perusteella voidaan palveluja kehittää entistä paremmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.
Työttömän terveystarkastus voi olla avain työllistymiseen.
Lue lisää:
Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP) (Työterveyslaitos)
Työttömän terveystarkastus (THL)
*) Asiakkaiden haastattelut on tehty Työttömän terveystarkastuksen kehittäminen -hankkeessa, joka on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja Työkykyohjelman laajennusta. Hankkeen rahoitus on EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).