Maailman diabetespäivää vietetään 14.11. Vuoden 2023 teemana Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) kampanjassa on ”Know your risk, know your response” eli suomeksi ”Tunne riskisi ja tiedä mitä tehdä”. Kehotus on edelleenkin erittäin tarpeellinen.
Kansainvälisen kampanjan keskiössä on Suomessa kehitetty ja suomalaiseen tutkimukseen perustuva tyypin 2 diabeteksen riskinarviointilomake, jolla saa helposti arvion riskistä sairastua tyypin 2 diabetekseen seuraavan 10 vuoden aikana. Kehitimme tämän yksinkertaisen työkalun Suomen Diabetesliiton koordinoimassa valtakunnallisessa diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa (DEHKO). Hanke toteutettiin vuosina 2003–2010.
Riskitesti suunniteltiin sekä terveydenhuollon käyttöön riskihenkilöiden tunnistamisen tueksi että kansalaisille omaehtoiseen riskin tunnistamiseen ja elintapamuutoksen motivoijaksi.
Verkossa tehtävä riskitesti sisältää muutaman kysymyksen, ja se on yksinkertainen ja helppo tehdä.
Oman diabetesriskin selvittäminen kiinnostaa suomalaisia. DEHKO-hankkeen aikana yli miljoona suomalaista teki tuon testin. Diabetesliiton nettisivulla olevan riskitestin on myös viimeksi kuluneiden 6 vuoden aikana täyttänyt keskimäärin 14 000 henkilöä joka kuukausi. THL:n, Itä-Suomen yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) yhteisessä StopDia-hankkeessa (2016–2019) hankkeen riskitestisivu kaatui aina, kun StopDia-tutkijat esiintyivät television aamuohjelmissa tai iltapäivälehtien lööpeissä.
Riskitesti otettiin hyvin käyttöön myös terveyspalveluissa. Tyypin 2 diabetes voi olla jopa vuosien ajan oireeton. Koska riskitesti ohjaa korkeat pisteet saaneet jatkotutkimuksiin, sen avulla löydettiin ja saatiin hoidon piiriin suuri määrä aiemmin tunnistamattomia tapauksia DEHKO-hankkeen aikana. Ehkäpä osittain tämän seurauksena tunnistamattoman tyypin 2 diabeteksen yleisyys kääntyi tuolloin selvään laskuun.
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti (Finnish Diabetes Risk Score, FINDRISC) on levinnyt laajalle myös kansainvälisesti: Riskitesti on käytössä yli 100 maassa. Hakusanalla FINDRISC löytyy yli 240 tieteellistä julkaisua.
Riskin testaaminen ei yksinään riitä – ihmiset tarvitsevat tukea elintapamuutosten tekoon
Sairauksien riskin tunnistamiseen liittyy eettinen kysymys: seulontaa ei pidä tehdä, ellei siitä ole seulonnan kohteelle hyötyä. Tyypin 2 diabeteksen kohdalla ongelmaa ei periaatteessa ole, sillä tiedämme, että diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla. Mutta riskin testaaminen ei yksinään riitä – jos näin olisi, testaamisen yleisyyden pitäisi näkyä väestön elintavoissa ja diabeteksen ilmaantuvuudessa. Viime vuosina kehitys on kulkenut pikemminkin huonompaan suuntaan.
Tutkimuksista tiedämme, että monet ihmiset pystyvät tekemään muutoksia elintapoihinsa, kunhan saavat siihen tukea ja ohjausta.
Suunnilleen samat elintavat ovat keskeisessä roolissa sekä tyypin 2 diabeteksen että sydän- ja verisuonitautien, dementian, useiden syöpien ja rasvamaksan ehkäisyssä. Tyypin 2 diabetesriskin toteaminen voi auttaa näidenkin tautien ehkäisemisessä, ja asia tulisikin nähdä laajempana kokonaisuutena väestön terveyden edistämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Meitä kaikkia ja samalla ympäristöä ja maapalloa hyödyttäisi, jos yhteiskunta kokonaisuutena pyrkisi helpottamaan terveellisten elintapojen omaksumista ja ylläpitämistä, esimerkiksi verotukseen, markkinointiin ja tarjontaan liittyvällä säätelyllä.
Sairauksien ehkäisy on investointi tulevaisuuteen
Onko sote-uudistus yhdistettynä nykyiseen taloustilanteeseen terveyden edistämiseen suunnattujen palvelujen osalta uhka vai mahdollisuus? Palvelujärjestelmä on suurissa vaikeuksissa: pulaa on sekä rahasta että työvoimasta.
Viisaat päättäjät osaavat toivottavasti nähdä sairauksien ehkäisyn pikemminkin investointina tulevaisuuteen kuin helppona leikkauskohteena.
Palveluita tulee tarjota tarvelähtöisesti. Moni hyötyisi esimerkiksi kansallisesta verkkopohjaisesta palvelusta, joka kokoaisi yhteen paikkaan luotettavaa tietoa ja työkaluja itsenäisen elintapamuutoksen tueksi. Näin paikallisia resursseja säästyisi henkilökohtaisempaa palvelua tarvitseville. Monilla järjestöillä on valtavasti osaamista, joka yhteistyön avulla pitäisi saada osaksi palvelujärjestelmää. Hallitusohjelmassa ennaltaehkäisy on nostettu tärkeään rooliin, seuraavaksi tarvitaan konkretiaa.
Maailman diabetespäivää vietetään juuri 14. marraskuuta, koska se on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin (1891–1941) syntymäpäivä. Marraskuu on kirjaimellisesti kuoleman kuukausi, mutta kevät tulee aikanaan vääjäämättä. Toivottavasti tulevaisuudessa myös panostus diabeteksen ja muiden kansantautien ehkäisyyn näkee uuden kevään.
Lue lisää:
World Diabetes Day 2023: Know your risk, know your response
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti (Diabetesliitto) tai
Tyypin 2 diabeteksen riskitesti (thl.fi)