Uusi laki vaatii entistä voimakkaammin ottamaan huomioon asiakkaan osallisuuden vammaispalveluissa

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva, uusi vammaispalvelulaki korostaa entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella meistä on oikeus osallistua yhteiskuntaan omien vahvuuksiemme ja kiinnostuksiemme mukaisesti.

Suomi ratifioi vammaisyleissopimuksen vuonna 2016, ja se on osa Suomen lainsäädäntöä. Sopimus asettaa yhteiskunnalle vaatimukset saavutettavuudesta, osallisuudesta ja syrjimättömyydestä. Vammaisyleissopimuksessa kiinnitetään huomiota vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuteen, valinnanvapauteen ja osallisuuteen sekä riittävien palveluiden merkitykseen oikeuksien toteutumisessa. Vammaisyleissopimuksen vaatimukset ulottuvat myös asiakasprosessiin.

Osallisuuden esteinä voi olla osaamisen tai ajan puute

Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että arjen todellisuus ei aina vastaa vammaisyleissopimuksen henkeä. Vammaispalvelujen asiakastyössä asiakkaan osallisuus on toteutunut vaihtelevasti. Vammaispalvelut 2022 -selvityksessämme todettiin, että toisinaan esimerkiksi vammaispalvelujen palvelutarpeen arviointeja tehtiin ilman asiakasta. Vammaispalvelukyselyyn vastanneet ammattilaiset kertoivat, että joskus vaikeimmin kehitysvammaisten kuulemisen esteenä voi olla työntekijöiden riittämätön osaaminen. Tällöin palvelu osoitetaan asiakkaille heitä kuulematta. Vastaajien mukaan kuulemisen esteinä voivat olla myös iso asiakasmäärä ja kiire. Joskus vastaan tulee tilanteita, joissa asiakas osallistuu tapaamisiin ja tulevaisuutensa suunnitteluun oma toimintakykynsä puitteissa ollen mukana vain hetken.

Tarjolla apuvälineitä palvelujen yksilöllisen suunnittelun tueksi

Asiakasosallisuuden taustalla on YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla, jonka mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja toimia yhteisöissään samalla tavalla kuin muillakin. Yksilöllinen palveluiden suunnittelu yhteistyössä asiakkaan ja työntekijän kanssa on vammaispalveluissa keskeistä.

Yksilöllinen palveluiden suunnittelu ja asiakkaan osallisuus vaativat riittävästi aikaa asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen prosessin eri vaiheissa. Lisäksi ammattilaisilla on oltava keskenään selkeä työnjako ja käytettävissään erilaisia osallisuuden tukimuotoja. Vammaissosiaalityössä voi hyödyntää Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyviä työvälineitä ja -menetelmiä, joita ovat esimerkiksi sivut ”Etukäteismateriaalit” ja ”Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen”.

Asiakkaan yksilöllisten palvelutarpeiden huomioiminen ja asiakkaan oma näkemys ovat tärkeitä ja läpileikkaavia seikkoja koko prosessissa, tuessa ja toimissa. Keskeisiä asioita ovat itsemääräämisoikeus ja mahdollisuus omiin valintoihin. Myönnettävien palvelujen tulisi perustua yhteiseen näkemykseen siitä, millainen asiakkaan toimintakyky on verrattuna ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Tällainen työtapa voi myös säästää resursseja, kun palvelut kohdistuvat todelliseen tarpeeseen.

Yhteiskunta muuttuu ja uusia näkökulmia osallisuudesta ja demokratiasta nousee esiin. Sosiaalityön tulee olla mukana tässä muutoksessa aktiivisena toimijana yhdessä asiakkaan kanssa.

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa

Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.