Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kysyntä on kasvanut Suomessa kymmenen vuoden aikana nopeasti, ja hoitojonot ovat pidentyneet ympäri Suomen. Kysyntää on runsaasti sekä diagnostisille arviointijaksoille että erilaisille hoitojaksoille.
Syitä lastenpsykiatristen palvelujen kysynnän kasvuun tunnetaan huonosti, mutta todennäköisesti ne ovat moninaisia.
Tutkimuksella etsitään lasten terveyteen vaikuttavia tekijöitä
Tutkijat kukin omilla aloillaan ja omista näkökulmistaan tekevät työtään ymmärtääkseen, miten erilaiset geneettiset, raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät tai ympäristötekijät vaikuttavat lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi oma tutkimusryhmämme selvittää, mitä muutoksia lasten hyvinvoinnissa voidaan väestötasolla havaita ja mitkä tekijät niitä selittävät.
Erityisesti niin sanottuihin syntymäkohortteihin perustuvat pitkittäistutkimukset ovat arvokkaita, koska niihin osallistuvien lasten ja muiden perheenjäsenten tiedot karttuvat ja päivittyvät lasten kasvaessa ja aikuistuessa. Syntymäkohortteihin perustuvat tutkimukset kertovat esimerkiksi minkälaiset oireet ovat lapsiväestössä yleisiä, ja miten erilaiset varhaislapsuuden tekijät liittyvät myöhemmässä iässä ilmaantuviin oireisiin.
Jokainen lapsi on ainutlaatuinen
Hyvätkään pitkittäistutkimukset eivät kuitenkaan pysty osoittamaan syy-seuraus suhteita. Ne eivät myöskään vastaa siihen kysymykseen, miksi yhdellä lapsella on yhdenlaisia oireita ja toisella toisenlaisia. Sen sijaan ne antavat esimerkiksi rekisteri- ja haastattelutietojen perusteella erilaisia lapsiryhmiä koskevia riskisuhteita, jotka kuvaavat tutkimuksen kohteena olevien oireiden todennäköisyyksiä. Tällaiset tutkimukset ovat yleensä sitä luotettavampia, mitä suurempia lapsipopulaatiota niissä on mukana. Samalla ne etääntyvät konkreettisten, ’oikeiden’ lasten elämästä ja kadottavat sen moninaisuuden joka siihen kuuluu.
Yksittäisten lasten kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat lukemattomat yksilölliset biologiset tekijät ja useat erilaiset kasvu- ja elinympäristön tekijät. Ympäristötekijät voivat vaikuttaa myös epigeneettisillä mekanismeilla. Silloin ne vaikuttavat geenien toimintaan, mutta ei suoraan geenisekvenssiin. Esimerkiksi on havaittu, että musiikin kuuntelu aktivoi oppimiseen ja muistin toimintaan liittyviä geenejä.
Kaikki nämä tekijät muodostavat yhdessä monimutkaisia ajassa muuttuvia riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden verkostoja, joita tarkastelemalla on mahdotonta tehdä yksittäistä lasta koskevia täsmällisiä selitysmalleja.
Tutkimuksesta työvälineitä käytäntöihin
Tutkimustieto on siis etäällä yksilön arjesta, mutta samalla se on neutraalia. Se pelkistää monimutkaiset syy-seuraussuhteet matemaattisiksi suureiksi, jotka kuvaavat tutkittavia ilmiöitä ja niiden muutosta isossa joukossa ihmisiä. Tutkimustietoa voidaan silti hyödyntää käytännössä esimerkiksi, kun yritämme ymmärtää, mihin asioihin lapsen arjessa tai varhaiskehityksen kuluessa kannattaa kiinnittää huomioita, kun tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia.
Monet lastenpsykiatriassa käytetyt hoitomenetelmät perustuvat tutkimukseen. Tällaisissa tutkimuksissa on voitu selvittää, mitä asioita tekemällä lapsen oireita voidaan lievittää. Lasten masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden tai pelkojen hoidossa voidaan käyttää erilaisia yksilö- ja ryhmämuotoisia terapioita tai perheterapiaa.
Käytösongelmien hoidossa eniten näyttöä on saatu niin sanottujen vanhemmuustaitojen ohjauksesta. Tarkkaavuuden säätelyä ja toiminnanohjausta lapset oppivat harjoittelemalla uusia asioita ohjaavan aikuisen tuella koulussa, kotona tai vaikkapa toimintaterapiassa. Sosiaalisia taitoja lapset voivat harjoitella ohjatusti ryhmässä tai yksin.
Lapsi oppii nopeasti
Uusien taitojen omaksuminen edellyttää yleensä uusien taitojen säännöllistä ja systemaattista kuntoutusta. Lapsen hermoverkot ovat hyvin mukautuvia, ja uusia tapoja toimia on mahdollista joustavasti omaksua. Opitut taidot vahvistuvat lapsen kasvaessa ja harjoituksen myötä.
Toisinaan lapsen oireita voidaan lievittää vähentämällä sellaisia tekijöitä, jotka heikentävät lapsen kykyä käyttää jo oppimiaan taitoja. Esimerkiksi matala verensokeri voi aiheuttaa lapsissa levottomuutta, liian meluisa oppimisympäristö keskittymisvaikeuksia ja univelka impulsiivisuutta.
Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa arkisilla valinnoilla, ja siten lievittää lapsen oireita.
Perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja lasten mielenterveyden edistämiseksi tarvitaan yhteistä panostusta sekä kodeista, palveluista että tutkimuksesta. Asiantuntijat terveydenhuollossa, varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja sosiaalitoimen puolella tarvitsevat käytännön työn tueksi tutkimuksen tuottamaa tietoa.
Aikuisten on tärkeää tunnistaa lapsen oireet mahdollisimman varhain, ja löytää hänelle juuri oikeanlaiset tukitoimet yhdessä perheen kanssa keskustellen ja neuvotellen. Suomessa siihen on erinomaisia mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa ja kouluissa, tarvittaessa erikoissairaanhoidon tuella.