Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19. maaliskuuta. Canth rikkoi elämänsä aikana lasikattoja ja raivasi tietä naisille monella tapaa. Siksi tasa-arvon päivänä juhlistamme sukupuolten tasa-arvon edistysaskeleita sekä nostamme esiin epäkohtia ja haasteita.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteet ovat levinneet arkikäyttöön. Käsitteiden käyttö on kuitenkin kirjavaa ja niiden saamat merkitykset vaihtelevat. Esimerkiksi koulutuksen epätasa-arvolla voidaan viitata niin tyttöjen ja poikien oppimiseroihin, oppilaiden kielitaidon ja perhetaustan vaikutukseen kuin myös koulujen ja alueiden väliseen eriytymiseen.
Keskustelun pohjaksi määritelmiä voidaan hakea laista. Suomessa tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän. Yhdenvertaisuuslaki vastaavasti kieltää muun muassa ikään, alkuperään ja seksuaalisen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Lait velvoittavat edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja poistamaan esteitä niiden toteutumisen tieltä.
Mihin tarvitsemme risteävää tarkastelua?
Käsitteiden kirjava viljely kuvastaa todellisuutta, joka on lakeja monimutkaisempaa. Monet koulutuksen eriarvoistumiseen liittyvät kysymykset eivät ole ratkaistavissa pelkästään sukupuolten tasa-arvoa edistävillä tai rasismin vastaisilla toimilla.
Esimerkiksi maahan muuttaneiden tyttöjen ja naisten kannustaminen hoiva-alalle heidän sukupuolensa ja maahanmuuttajataustansa vuoksi osoittaa, että eriarvoisuus voi paikantua yksittäisten tekijöiden ohella eri tekijöiden risteyksiin. Työtä stereotypioihin nojaavien ja syrjivien käytäntöjen purkamiseksi on tehtävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat yhdistäen.
Käytännön työssä ei usein ole mahdollista tai mielekästä paneutua jokaiseen kysymykseen kaikista näkökulmista. Sen sijaan on tunnistettava toimenpiteiden ja päätösten kannalta keskeiset ihmisryhmät ja vaikutukset. Työlle on tärkeää turvata riittävät resurssit, sillä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen yhdessä ei tarkoita työmäärän vähenemistä.
Viisi esimerkkiä THL:n toiminnasta
THL rakentaa työllään tasa-arvoista, yhdenvertaista ja kestävää yhteiskuntaa. Tarjoamme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmat yhdistävän työn tueksi tietoa ja työkaluja. Lisäksi vahvistamme sekä omaa että kumppaniemme ja asiakkaiden osaamista.
1) Tutkimus sateenkaarinuorten hyvinvoinnista
Kouluterveyskyselyn tuloksia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvoinnista on raportoitu Väkivallaton lapsuus -toimintaohjelmassa sekä erillisessä työpaperissa. Vuoden 2021 osalta tiedot julkaistaan tänä syksynä. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi translain uudistamisen sekä koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun tukena.
2) Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi
THL:ssa on kehitetty viranomaisille ohjeistusta, joka auttaa arvioimaan toimenpiteen, päätöksen tai toiminnan vaikutuksia ihmisiin ennakkoon huomioimalla eri tekijöitä yhtä aikaa. Tällöin voidaan tunnistaa mahdollisia risteäviä ja kasautuvia vaikutuksia. Aiheesta on pidetty koulutuksia sekä THL:n työntekijöille että sidosryhmille.
3) Tuki kunnille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen
Kuntien ja alueiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista tuetaan YHTA-verkostossa, jossa jaetaan eri kuntatoimijoiden kesken tietoa ja vinkkejä aiheesta. Ohjeistusta on koottu lisäksi Yhdenvertaisuuden edistäminen -sivustolle thl.fi-palveluun.
4) Verkkokoulutukset viranomaisille
Viranomaisilla on lakiin perustuva velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käytännön ohjeita edistämistyöhön tarjoaa ”Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja Miten?” -verkkokoulutus. Koulutus on suunnattu erityisesti valtionhallinnon henkilöstölle. Vuonna 2022 THL laatii vastaavan koulutuksen kuntien tarpeisiin räätälöitynä.
5) Toimenpiteiden jalkauttaminen THL:n toimintaan
Olemme ottaneet käyttöön esimerkiksi monimuotoisuutta edistävät rekrytointikäytännöt, sukupuolitietoisen ja yhdenvertaisemman viestinnän keinoja sekä turvallisempien tapahtumien periaatteet. Työkaluina jalkauttamisessa toimivat henkilöstöpolitiikkaa ja toimintaa kehittävät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Minna Canth on ensimmäinen ja ainoa suomalaisnainen, jolla on oma virallinen liputuspäivä.
Lue lisää
Jokela, Satu & Luopa, Pauliina & Hyvärinen, Anni & Ruuska, Tupu & Martelin, Tuija; & Klemetti, Reija (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi
Kuntien ja alueiden yhteistyöverkosto (YHTA)
Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus – Miksi ja Miten? (eOppiva)
Rask, Shadia & Nykänen, Sanna & Teräsaho, Mia (2021) Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi: Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilun tuloksia. Työpaperi 10/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sukupuolella väliä kielessä? – THL luopuu sukupuolitetuista ammattinimikkeistä