Selvitimme keväällä 2022 kyselyllä vammaispalvelujen työntekijöiden kokemuksia ja oppeja koronaepidemian ajalta. Kyseessä on yksi harvoista selvityksistä, jossa asiaa on kysytty työntekijöiltä.
Miksi halusimme tietää juuri tämän ammattiryhmän kokemuksista? COVID-19-epidemia toi mukanaan täysin uudenlaisen tilanteen, joka horjutti normaalia arkea myös vammaispalveluissa. Vammaispalvelujen työntekijät tekevät tärkeää työtä ihmisoikeuksien ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen eteen. Kaikilla työntekijöillä on tärkeä rooli näiden asioiden mahdollistamiseksi; yksi työskentelee tehden palvelutarpeen arviointia ja toinen avustaa vammaista henkilöä päivittäisten toimintojen suorittamisessa ja kolmas ohjaa päivittäistä toimintaa. Jokainen työntekijä palveluprosessin eri kohdissa on tärkeä. Nämä työt eivät pysähtyneet poikkeustilanteessakaan. Vammaisalan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä Suomen vammaispalvelujen tilasta koronaepidemian aikana ei ole tietomme mukaan selvitetty näin laajasti, kuin tässä hankkeessa selvitimme.
Kaikkiaan vastauksista heijastui vammaispalvelujen työntekijöiden sitoutuminen työhönsä; he tekevät työtä halusta työskennellä vammaisalalla, he ovat kiinnostuneista asiakkaistaan ja pitävät heidän kanssaan työskentelemisestä. Työntekijät ovat ammattitaitoisia, mitä tulee vuorovaikutukseen omassa työyhteisössä ja asiakkaiden sekä heidän omaistensa kanssa. Pahimman tautitilanteen aikana työntekijät ovat rajanneet omaa henkilökohtaista elämäänsä asiakkaidensa vuoksi. Jos työntekijälle tarjoaa riittävät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä, he voivat parhaimmillaan luoda uudenlaisia tapoja työskentelynsä tehostamiseksi. Tästä saatiin kokemusta poikkeustilanteessa.
Työntekijöiden kaikkea potentiaalia ei ole vielä osattu ottaa käyttöön
Vammaispalvelujen työntekijät nimesivät myös kuormittavia syitä työssään, jotka saattoivat vaikuttaa haluun vaihtaa työtä. Näitä tekijöitä olivat muun muassa arvostuksen puute, huono esihenkilötyö, notkahdukset työturvallisuudessa, huono työyhteisö ja toimenkuvaa vastaamattoman työn tekeminen. Lisäksi kysyttiin asioita, jotka lisäisivät työssä viihtymistä ja joita hyödyntämällä voisi lisätä vammaisalan kiinnostavuutta. Näitä seikkoja olivat muun muassa parempi palkkaus, hyvä työyhteisöhenki, hyvä esihenkilö ja omat vaikutusmahdollisuudet työhön.
On hyvä muistaa, että kyselyn vastausten mukaan meillä on valtavasti vammaispalvelujen työntekijöissä hyödyntämätöntä potentiaalia, jota ei ole osattu ottaa vielä käyttöön. Poikkeustilanteissa ja tavallisessa arjessakin avoin kohtaaminen ja arvostava kuunteleminen parantaa työhön liittyvää tyytyväisyyttä ja alan arvostusta. Samalla se luo toimintaan kulttuurin, jossa sekä asiakkaat että henkilökunta ovat toimijoita ja arvostettuja vaikuttajia.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaaliala ja erityisesti vammaispalvelut jäävät usein toissijaisiksi. Ala tarvitsee suurempaa arvostusta sekä tunnustusta, joka parhaimmillaan heijastuisi myös työvoimatilanteeseen sitä helpottaen. Kiitos kaikille runsaalle 700 vammaisalan työntekijälle vastauksistanne. Niistä näkee, kuinka työllensä omistautuneita ja ahkeria työntekijöitä vammaispalveluissa työskentelee. Raportti kyselystä julkaistaan kevään aikana.
Kysely vammaispalvelujen työntekijöille toteutettiin osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa -hanketta.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Tutkimus on toteutettu osana Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tulevaisuutta luomassa -hanketta. Hankkeessa selvitetään THL:n, Kuntaliiton ja Kehitysvammaliiton toimesta vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviämistä poikkeus- ja kriisitilanteissa.