Vammaisen lapsen tulee saada elää oman perheensä ja yhteisönsä kanssa kuten muutkin lapset elävät. Lapsuusvaiheessa luodaan pysyviä ihmissuhteita ja perusta kasvulle sekä kehitykselle. Vammainen lapsi on aina ensisijaisesti lapsi.
Suomessa asuu kuitenkin edelleen vammaisia lapsia laitoksissa. Vuonna 2022 kehitysvammalaitoksissa oli pitkäaikaisesti 127 lasta. Lisäksi laitoksissa asuvat lapset siirtyvät aikuisten tilastoihin heidän täytettyään 18 vuotta, joten laitoksiin siirtyy edelleen uusia lapsia vuosittain. Esimerkiksi 0–7-vuotiaiden määrä kasvoi kahdella lapsella vuoteen 2021 verrattuna.
Miksi vammaisten lasten laitosasuminen ei vähene?
Palvelut eivät vastaa vammaisten lasten perheiden tarpeisiin
Lasten määrä laitoksissa viittaa siihen, että vammaiset lapset ja heidän perheensä eivät saa sopivia ja riittäviä palveluja kotiin. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin yksilöllisten palvelujen tuomisen kotiin, tarvittaessa ympärivuorokautisesti.
Lasten perheille tulisikin tarjota joustavia palveluja, jotka vastaavat perheen tarpeeseen ja lisäävät jaksamista. Avun ei pidä rajautua liian tiukaksi ja sen tulisi mukautua perheen ja lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kotiin pitää saada myös kodinhoidollista apua, jos nimenomaan tämä tukee perheen jaksamista.
Vaikuttaa myös siltä, että yhtenä ongelmana on tilapäisen ja lyhytaikaisen hoidon järjestäminen lapsille, jotka tarvitsevat paljon tukitoimia. Sitä tulee kehittää yhdessä perheiden kanssa.
Palvelujen räätälöinnissä pitäisi huomioida moniammatillinen yhteistyö hyvinvointialueen sisällä sekä yhteistyö kunnan viranomaisten, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.
Viimeistään uusi vammaispalvelulaki lopettaa vammaisten lasten laitosasumisen
YK:n lapsen oikeuksien komitea on huolestunut siitä, että Suomessa kehitysvammaisia lapsia sijoitetaan pitkäaikaisesti laitoksiin. Komitea suosittelee, että Suomi sopimusvaltiona estää kehitysvammaisten lasten pitkäaikaisen sijoittamisen laitoksiin ja vähentää sitä asettaen etusijalle perhehoidon ja yhteisöperustaisten palvelujen järjestämisen näille lapsille.
Uusi vammaispalvelulaki onkin tulossa voimaan 1.1.2025. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika, jolloin vanhan vammaispalvelulain tai kehitysvammalain mukaisia päätöksiä saattaa olla vielä voimassa. Uuden vammaispalvelulain mukainen lapsen asumisen tuki -palvelu lähtee siitä, että tarvittavat palvelut järjestetään kotiin tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Viimesijaisena vaihtoehtona voidaan järjestää lapsen asumista kodin ulkopuolella. Toteuttamistapana lapsen asumisessa kodin ulkopuolella on perhehoito tai enintään seitsemän lapsen ryhmäkoti. Lapsen pitkäaikainen laitosasuminen ei enää jatkossa ole mahdollista. Tulevaisuudessa tarvitaankin uusia vaihtoehtoja asumiseen laitosten tilalle.
Laitosasumisen purkamista tulee jatkaa jo ennen uuden vammaispalvelulain voimaantuloa ja siinä tulee erityisesti keskittyä lapsiin. Laitoksissa asuvien vammaisten lasten tilanne tulisi selvittää erillisselvityksellä. Tulisi selvittää esimerkiksi, millaisin palveluin voitaisiin tukea lasta ja perhettä, jotta laitosasumisen purku mahdollistuisi. Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen vammaisia lapsia ja heidän perheitään kuullen on tässä yhteydessä tärkeää.
Vammaisten lasten laitosasuminen voidaan lakkauttaa jo nyt.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
- Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2022: Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten laitos- ja asumispalveluiden asiakasmäärä edellisen vuoden tasolla. THL. (Julkari)
- Laitoksesta yksilölliseen asumiseen. Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpanon arviointi ja tehostettavat toimet vuosille 2016-2020. (Sosiaali- ja terveysministeriö)
- Vammaisen lapsen oikeudet. Vammaispalvelujen käsikirja. (THL)
- Lapsen asumisen tuki. Vammaispalvelujen käsikirja. (THL)
- Vammaispalvelulaki (675/2023)19 § (Finlex)
- Suomelle suosituksia YK:n lapsen oikeuksien komitealta (Tiedote 2.6.2023, UM)
Terveen lapsen lisäksi (streptokokki Kätilöopistossa synnytyksen aikana) olen menettänyt omaa elämää, sosiaalielämää, työmahdollisuutta ja työeläkettä, koska olen hoitanut vaikeasti monivammaista lasta kotina 17 vuotta. Näin ”hyvä” on Suomessa kotiapu.
Meillä on vaikeasti monivammainen 17-vuotias nuorukainen, joka on asunut koko ikänsä kotona, mutta kotiin tuotavien tukitoimien riittämättömyyden takia olisin kyllä aika huolissani, jos laitosasumista ei takaporttina olisi tarjolla. Siinä saattaa käydä niin, että tämä soppa kaatuu lastensuojelun niskaan; tällaisia yrityksiä on vammaispalvelujen puolelta nähty jo nytkin.
Olen itse ollut Eskoon palvelukeskuksessa pienenpänä,eli turvakoti asiassa,eli kun olin myöhässä klo:18.00 jälkeen niin sain isältäni selkään,eli loppuen lopuksi en uskaltanut mennä yöksi kotia ja jäin rappukäytäviin tai kellariin häkkivarastoon yöksi ja sitten aamuisin lähdin kävelemään kaupungille ja enkä uskaltanut mennä kouluun koska isä voi tulla sinne,sitten eräänå liikuntatunnille opettaja tuli kysyn että miksi et tule liikunta tunneille enään ja sitten sanoin että tule mennään liikuntasalin pukuhuoneeseen niin näytin eäremmin jäljet niin siitä sitten käytiin koulun terveydenhoitajalla ja hän ihmetteli ja sanoi että mistä nämä mustelmat olivat tulleet ja sanoin sitten itkien että isä lyö minua remmillä ja sen jälkeen oli paikka niinkuin turvakoti eskoo kun siihen aikaan ei ollut turvakoteja olemassakaan eli 1970 luvun alussa.Eli tälläinen tapaus!