Arviolta 70 000 suomalaista lasta kasvaa perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on vakava alkoholi- tai huumeongelma. Tämä tarkoittaa noin kuutta prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista.

Isän tai äidin päihdeongelman kanssa eläviä lapsia on todennäköisesti enemmän, sillä arvio perustuu tietoihin hoitoa hakeneista päihdeongelmaisista vanhemmista. Kaikki vanhemmat kun eivät hae apua ongelmaansa. Vuonna 2009 tehdyssä Lasinen lapsuus-kyselyssä ja sen uusinnassa vuonna 2016 jopa neljännes aikuisista sanoi kokeneensa lapsena omassa perheessään päihteiden ongelmakäyttöä.

Vanhemman päihdeongelma on vakava riski lapsen terveydelle ja kehitykselle. Sillä on yhteys lapsen sairastavuuteen, tapaturmiin, huostaanottoihin ja elämänhallinnan vaikeuksiin. Vanhemman päihdeongelma voi lisäksi aiheuttaa lapsen sosiaalista eristäytymistä, kaveri- ja ystävyyssuhteiden vähäisyyttä ja koulukiusaamista.

Myös vanhempien pääsääntöisesti kohtuullinen, mutta ajoittain harkitsematon alkoholinkäyttö voi olla lapselle ongelma. Kohtuujuomisestakin saattaa olla haittaa, jos lasta ei oteta huomioon alkoholia nautittaessa. On tärkeä muistaa, että lapsi kokee alkoholinkäytön hyvin eri tavalla kuin juovat vanhempansa tai muut aikuiset.

Alkoholi raskauden aikana erityinen riski

Alkoholin nauttiminen raskaudenaikana on oma lukunsa. Kohtuullinenkin käyttö lisää sikiön kehityshäiriöiden riskiä ja vaarantaa syntyvän lapsen terveyden. Äidin humalajuominen on aivan erityinen riski sikiölle. Suomessa syntyy vuosittain, arviointitavasta riippuen, 600–3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholin aiheuttama vaurio – tämä on 1-6 prosenttia kaikista syntyneistä.

Alkoholin sikiölle aiheuttamat vauriot ovat suurelta osin pysyviä, joten äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään elämään. Seurauksia voivat olla heikentyneet opiskelutaidot, ongelmat psyykkisessä kehityksessä, käytöshäiriöt ja kaltoin kohdelluksi tuleminen. Myöhemmällä iällä riskinä ovat omat päihdeongelmat, syrjäytyminen ja ajautuminen rikoksiin.

Lapsilla on oikeus hyvään elämään ja tarvitsemaansa tukeen, vaikka hänen vanhemmallaan olisi päihdeongelma. Lapsen kuuleminen ja perheen tukeminen riittävän ajoissa sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa edesauttavat lasten oikeuksien toteutumista perheissä, joissa on päihdeongelma.

Usein ainoat auttavat tahot ovat ylikuormitettu lastensuojelu ja vapaaehtoisjärjestöt.

Kuitenkin lapsen koko asuin- ja kasvuyhteisö voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten hän selviää vaikeista lapsuudenkokemuksistaan, ja millaisia omaan elämäänsä vaikuttavia ratkaisuja hän aikanaan tekee. Me muut aikuiset päiväkodissa, koulussa, nuorisotyössä ja harrastuspiireissä voimme tukea vaikeissa oloissa kasvavia lapsia.

Avoin yhteiskunnallinen keskustelu päihdeongelmien vaikutuksista lapsiin ja muihin läheisiin on olennaista, jotta ennalta ehkäisevä työ onnistuisi.

Kirjoitus on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) käynnistämää Sata lasissa -hanketta. 

Lue lisää:

Ehkäisevä päihdetyö thl.fi’ssä

Lastensuojelun käsikirja

Marja Holmila ym., toim., Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Teema 25/2016, THL. Kirja THL:n verkkokirjakaupassa ja julkaisutietokanta Julkarissa

Henna Pirskanen, Päihdeongelmaisten lapset tarvitsevat tukea ja apua, THL blogi 6.4.2017.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *