Koronaviruksen aiheuttamana poikkeusaikana nuoren normaali sosiaalinen elinympäristö on muuttunut huomattavasti. Arkirytmiä ylläpitävä koulu on vaihtunut etäopetukseen.
Nuoren on etäopetuksessa otettava enemmän vastuuta oppimisestaan ja hallittava uusia teknisiä laitteita ja sovelluksia koulunkäynnissään. Valtaosa nuorista selviää tästä todennäköisesti hyvin: Kouluterveyskyselyssä 2019 kuusi nuorta kymmenestä kertoi pitävänsä koulunkäynnistä ja vain joka kymmenes koki vaikeuksia opiskelussa käytettävien laitteiden kanssa. Vaikeudet koulunkäynnissä ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireilua kokevilla nuorilla.
Pandemia tuo haasteita nuorten ystävyyssuhteiden ylläpitoon
Noin joka kymmenes nuori kokee itsensä yksinäiseksi tai kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Ahdistuneisuus- ja/tai masentuneisuusoireilua kokevista nuorista joka kolmas kokee itsensä yksinäiseksi.
Poikkeustilan edellyttämä sosiaalisten kontaktien rajaaminen on monelle nuorelle vaikeaa. Paitsi koulunkäyntiin, myös vapaa-aikaan liittyvä sosiaalinen elämä on rajoittunutta. Tämä on vastoin nuoren omia kehitystarpeita: tarve liittyä ikätovereihin on keskeinen nuoruusiän kehitystehtävä.
Nuoren voi olla vaikea ymmärtää oman käyttäytymisensä vaikutusta pandemian kulkuun, koskeehan pandemiaan liittyvä vakavan sairastumisen ja kuoleman riski erityisesti ikääntyneitä. Nuorille on siksi tärkeää tarjota aktiivisesti tietoa siitä, miksi juuri heidän toiminnallaan on iso merkitys pandemian leviämisen estämisessä ja sen vähittäisessä sammuttamisessa. Toisaalta on tärkeää tukea nuoren mahdollisuuksia pitää yllä sosiaalisia kontaktejaan vaihtoehtoisilla tavoilla.
Vanhemmat voivat auttaa nuorta esimerkiksi huolehtimalla säännöllisestä arkirytmistä.
Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan useampi kuin joka kolmas nuori nukkuu normaaliaikana arkisin alle kahdeksan tuntia, ahdistus ja/tai masennusoireilevista puolet. Nämä nuoret tarvitsevat erityistä tukea arkirytmin ylläpitämiseen.
Perheen yhteiset toistuvat arkitilanteet, esimerkiksi yhteiset ruokailut, lisäävät perheenjäsenten yhteenkuuluvuutta. Toistuvuus ja ennakoivuus lisäävät turvallisuuden tunnetta kaikilla perheenjäsenillä.
Poikkeusaikana oikea-aikaisen tuen saaminen saattaa vaarantua
Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan joka viides perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä nuorista koki ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireilua. Matalan kynnyksen tukipalveluiden saantia vaikeuttaa paikoin se, että nuorille tukea tarjoavia työntekijöitä (esimerkiksi koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta) on poikkeustilanteessa siirretty muihin pandemian vaatimiin tehtäviin.
Tämä koskettaa esimerkiksi niitä nuoria, jotka ovat tähän asti pärjänneet koulun, kodin ja harrasteiden muodostaman arkistruktuurin turvin, mutta joilla on erilaisia sopeutumisen haasteita poikkeustilanteessa. He saattavat jäädä vaille tarvitsemaansa oikea-aikaista tukea.
Tätä ei helpota myöskään se, että monissa hoitopaikoissa joudutaan keskittymään jo olemassa olevien hoitokontaktien ylläpitämiseen sekä kiireisintä ja vaativinta hoitoa tarvitsevien nuorten hoitoon. Kun tilanne hoitopalveluissa jälleen pandemian jälkeen normalisoituu, on tiedossa jonoutumista ja ylitarjontaa käytössä oleviin perus- ja erityistason palveluihin.
Etäopetus haastaa myös opettajia
Vain seitsemän prosenttia nuorista kertoi Kouluterveyskyselyssä 2019, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa ja neljällä kymmenestä oli koulussa aikuinen, jonka kanssa voi keskustella mieltä painavista asioista. Ahdistuneisuus- ja/tai masennusoireilua kokevilla keskusteluvaikeudet olivat huomattavasti yleisempiä.
Kaikki nuoret hyötyvät siitä, että ollaan kiinnostuneita nuoren kuulumisista ja ajatuksista. Paitsi vanhemmilla, myös opettajilla on tässä iso rooli.
Etäopetuksessa opettajien tulisi herkästi reagoida esimerkiksi, jos nuori ei osallistu etätyöskentelyyn tai kontaktin ylläpitoon, ja pitää aktiivisesti yhteyttä erityisesti niihin nuoriin, joille etäkoulun käyminen on syystä tai toisesta haastavaa.
Kiitos erilaisten digitaalisten välineiden ja sovellusten, nuorille on poikkeusaikanakin tarjolla tukea. Nuoret ovat yleensä hyvin tottuneita digitaalisten välineiden käyttäjiä, ja heille on tarjolla erilaisia chat-sovelluksia ja myös verkkopohjaisia itsehoito-ohjelmia. Näistä löytyy tietoa esimerkiksi Nuorten mielenterveystalosta
Myös hoidollista apua tarjotaan pandemian aikaan pääosin digitaalisissa ympäristöissä. Siirtymä tämäntyyppiseen työskentelyyn on osoittautunut nuorille luontevaksi.
Myönteinen seuraus poikkeustilanteen erityisjärjestelyistä voi olla se, että erilaiset digitaaliset alustat ja uudenlaiset toimintatavat jäävät entistä vahvemmaksi osaksi nuorille tarjottavaa hoidollista palveluvalikkoa myös sitten, kun muu toiminta on jo pääosin normalisoitunut.