Kesäkuussa julkistettu Turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (TERTTU) on tuottanut uutta tietoa Suomesta oleskelulupaa kansainvälisen suojelun perusteella anovien ihmisten terveydentilasta. TERTTU-tutkimus on toistaiseksi laajin turvapaikanhakijoita koskeva väestötutkimus sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Aikaisempaa tietoa Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden terveydestä ja hyvinvoinnista on ollut niukasti.

TERTTU-tutkimukseen osallistuneista aikuisista selvä enemmistö (83 %) kertoi kokeneensa vähintään yhden järkyttävän tapahtuman, kuten väkivallan kohteeksi joutumisen, joko entisessä kotimaassaan tai turvapaikanhakumatkan aikana. Merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita oli vajaalla puolella. Kolmasosa koki terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi. Valtaosa aikuisista arvioi suoriutuvansa vaikeuksitta liikkumiskykyä vaativista toiminnoista, mutta joka neljäs koki vaikeuksia keskittyä ja muistaa asioita.

Turvapaikanhaku vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn, sillä turvapaikkaa hakiessa ihmisen ympäristö lähes poikkeuksetta muuttuu. Myös turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan vastaanottojärjestelmässä vietetty aika on merkityksellinen; se voi joko tukea tai heikentää ihmisen toimintakykyä.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan myönteisen päätöksen ensivaiheessa saavilla turvapaikkahakemuksen käsittelyaika kestää noin 6–8 kuukautta. Kielteisen päätöksen saaneilla ja siitä valittavilla kokonaiskäsittelyaika on noin 25–28 kuukautta.

Pitkä asumisaika vastaanottokeskuksessa voi aiheuttaa laitostumista, eli passivoitumista oman arjen ja tulevaisuuden suhteen. Kaikki eivät kuitenkaan odota turvapaikkahakemuksen käsittelyä vastaanottokeskuksessa; useampi kuin joka kolmas turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksen ulkopuolella.

Vastaanottojärjestelmässä vietetty aika on psyykkisesti hyvin kuormittavaa. Joutilaana ja epätietoisuudessa odottaminen voi lamauttaa ihmisen toimintakyvyn. Vastaanottovaiheen tulisi tukea toimijuutta ja arjessa selviytymisen kykyä.

Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksessa. Turvallisuusympäristön muutoksiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin keskittyneen GLASE-tutkimuskonsortion politiikkasuosituksissa on aiemmin keväällä linjattu, että turvapaikanhakijoiden kotoutumisvalmiuksien parantaminen edellyttää, että vastaanottokeskuksissa tarjottavaa lakisääteistä työ- ja opintotoimintaa kehitetään ja siihen kohdistettuja taloudellisia resursseja lisätään.

Turvapaikanhakijoiden työ- ja opintotoimintaa sekä osaamisen kartoittamista kehitetään parhaillaan Maahanmuuttoviraston EU-rahoitteisessa OSAKA-hankkeessa.

Vuonna 2015 Suomeen saapuneen ennätyksellisen turvapaikanhakijamäärän jälkeen turvapaikanhakijoista on ollut jatkuvaa keskustelua mediassa ja politiikassa. Keskustelu on painottunut oleskelulupajärjestelmään ja turvallisuuskysymyksiin. Turvapaikanhakijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat puolestaan jääneet vähäisemmälle huomiolle.

TERTTU-tutkimuksen kohderyhmänä olivat vuonna 2018 Suomeen saapuneet uudet turvapaikanhakijat, sekä aikuiset että lapset. Osallistujia oli yhteensä 1087 henkilöä, osallistumisaktiivisuus otoksesta oli 76 prosenttia.

Osallistuneista 45 prosenttia tuli Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta, 15 prosenttia muualta Afrikasta, 30 prosenttia Venäjältä tai entisestä Neuvostoliitosta ja 10 prosenttia muista maista. Tutkimus toteutettiin pääosin vastaanottokeskuksissa Helsingissä, Turussa, Joutsenossa ja Oulussa.

TERTTU-tutkimuksen raportissa esitetään uusia alustavia linjauksia suosituksista turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastusten toteuttamiseen. Myös näissä todetaan, että vastaanottokeskusten on tärkeää tarjota yhdenvertaisia mielekkään tekemisen mahdollisuuksia alueesta ja vastaanottokeskuksesta riippumatta.

Vähintään yhtä tärkeää on ohjata ja tukea turvapaikanhakijoita kiinnittymään ja löytämään opiskelun, osallistumisen ja työnteon mahdollisuuksia ympäröivästä yhteiskunnasta. Tämä edellyttää muun muassa riittäviä ohjausresursseja sekä yhteistyötä vastaanottokeskusten, järjestöjen ja vapaaehtoisten välillä. Osallisuuden kokemus on ihmisen perustarve, syntymämaasta ja elämäntilanteesta riippumatta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin alio-kirjoituksena Turun Sanomien mielipidesivuilla 23.7.2019.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *