Kun tuntee vain yhden todellisuuden, olettaa helposti, että asiat ovat samalla tavoin myös muualla. Mutta ei se ihan niin mene.
Vertailimme eri maiden sosiaaliturvan rakenteita sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta elokuun lopussa julkaisussa raportissa. Vertailussa oli Suomen lisäksi Alankomaat, Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Yksi kiinnostava kysymys on, millainen yhteiskunnan viimesijainen toimeentuloturva eri maissa on. Vertailumaissa se on tyypillisesti toimeentulotukipainotteinen, kun Suomessa painottuvat ennen kaikkea perusturva- ja asumistukietuudet. Suomessa yritetään vimmatusti vähentää tai jopa poistaa toimeentulotuen pitkäaikaista tarvetta, mutta se on järjestelmän rakenteesta johtuen hyvin vaikeaa.
Tanskan tuki tulee könttänä, kun Suomessa korvataan yksilöllisiä menoja
Poikkeavin vähimmäisturva löytyy ehkäpä Tanskasta. Suomessa perustoimeentulotuesta korvataan täysmääräisesti perheen kohtuullisia asumis- ja terveysmenoja (ja joitain muita menoja). Jos perheelle jää käytettäväkseen näiden menojen jälkeen vähemmän kuin perusosan suuruinen summa, erotus korvataan perustoimeentulotukena. Koska Suomen toimeentulotuki ottaa huomioon yksilöllisiä menoja, se on eräänlainen takuutoimeentulo, johon liittyy myös velvoitteita ja ehtoja varallisuudelle.
Tanskan toimeentulotuesta ei korvata menoja korvamerkittynä, vaan tuki on könttäsumma. Tällöin se on takuutoimeentulon sijasta pikemminkin takuutulo, johon liittyy myös velvoitteita ja varallisuusehtoja.
Niin kuin Suomessa, Tanskassa työikäisten asumista tuetaan kahdella tuella: yleisellä asumistuella ja toimeentulotuen saajien erikoistuella. Asumisen tuilla on kuitenkin paljon pienempi rooli kuin Suomessa. Yleisen asumistuen enimmäiskorvausaste asumismenoista lapsettomilla talouksilla on Tanskassa 15 prosenttia, Suomessa 80 prosenttia. Kun Suomessa toimeentulotuki korvaa asumismenoja lähes kaikille toimeentulotuen saajille, Tanskassa alle viidennes toimeentulotuen saajista saa toimeentulotuen saajien asumistukea.
Velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa tuen epäämiseen
Yksi keskeinen periaatteellinen ero liittyy velvoitteisiin. Suomessa velvoitteiden laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen alentamiseen, muttei koskaan sen epäämiseen. Tanskassa ja monissa muissa maissa toimeentulotuki voidaan evätä kokonaan, jos henkilö ei täytä velvoitteita. Sanktioihin tosin liittyy paljon harkintaa. Tanskan toimeentulotuessa velvoitteet ovat kovempia kuin Suomessa ja tukeen liittyy Sipilän hallituksen aktiivimallin kaltainen vähennyssysteemi.
Suomessa muut mahdolliset tuet täytyy hakea ennen kuin voi saada toimeentulotukea, mutta Tanskassa toimeentulotuki haetaan ennen asumistukia. Tanskassa toimeentulotuki ei siis ole viimesijaisin tuki.
Kokonaisuudessaan Tanskan vähimmäisturva on ostovoimaltaan korkeampi kuin Suomessa, jos olet yli 30-vuotias kantaväestöön kuuluva. Nuorilla tai maahanmuuttajilla Tanskan vähimmäisturva on pääsääntöisesti matalampi.
Kansainvälisistä järjestelmistä ideoita Suomeen
Onko Tanskan järjestelmä parempi kuin Suomen? Etuuksia on vähemmän, joten järjestelmä voi olla selkeämpi. Toisaalta Tanskan etuuteen liittyy paljon erilaisia velvoittavuus- ja muita sääntöjä, jotka monimutkaistavat järjestelmää.
Koska asumismenoja ei korvata Tanskan toimeentulotuessa korvamerkittynä, se voi ehkä kannustaa halvempaan asumiseen. Kun menoja ei korvata erikseen, tukeen liittyy myös vähemmän byrokratiaa. Toisaalta se myös kohdentuu heikommin.
Suomessa sosiaaliturvakomitea alkaa valmistella perusturvaetuuksien yhdistämistä, jonka yksityiskohdat ovat vielä avoinna. Tanskan toimeentulotuen voi nähdä esimerkkinä etuudesta, johon on ikään kuin yhdistetty Suomen perusturvaetuudet ja perustoimeentulotuki. Se edustaisi Suomen näkökulmasta radikaalia muutosta, jossa määräytymisperusteet muuttuisivat monella tapaa.
Monet Tanskan vähimmäisturvan piirteet tuskin saavat kannatusta Suomessa, mutta jotkin sen piirteet ja muidenkin maiden järjestelmät antavat toivottavasti inspiraatiota yhdistämiseen.
Blogi on osa Uusi sosiaaliturva -blogisarjaamme. Sarjassa aiemmin tänä vuonna julkaistut blogit:
- Oletko miettinyt sosiaaliturvan tulevaisuutta, kun väestö ikääntyy, työelämä muuttuu ja ilmasto lämpenee?
- Sosiaaliturvamallien ideoista on pitkä matka käytännön toteutukseen: esimerkkinä osallistumistulo
- Järkevä keskustelu sosiaaliturvan järjestämisen tavoista vaatii yhteistä kieltä
Lue lisää:
Kansainvälinen vertailu perus- ja vähimmäisturvaetuuksista. Suomi, Alankomaat, Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja Viro. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 41/2022.