Monen suomalaisen mielestä olisi mukavaa, jos lähikaupasta saisi ostaa pullon hyvää viiniä. Mutta jos viinit tulisivat myyntiin ruokakauppoihin, ei maailma välttämättä muuttuisi sillä tavalla kuin nämä suomalaiset toivoivat.

Meille suomalaisille esitetään kyselytutkimuksissa väittämä: ”mietoja viinejä pitäisi saada ostaa myös ruokakaupoista”. Tähän EU:n kilpailulainsäädäntö lisäisi, että jos aiotte myydä päivittäistavarakaupoissa 15-prosenttisia mietoja viinejä, siellä on sallittava myydä myös korkeintaan 15 prosenttista olutta, siidereitä, väkevöityjä viinejä ja erilaisia etyylialkoholipohjaisia juomasekoituksia.

Julkijuomisen sallimista haluttiin, jotta kuohuviinin juominen picknicillä olisi laillista, mutta lain muutoksen myötä olutta hörppivä nuoriso ja puiston penkeille kerääntyvät ryyppyporukat tulivat monelle ikävänä yllätyksenä. ”Viinien vieminen ruokakauppoihin” voisikin johtaa siihen, että kauppojen hyllyt eivät notkuisikaan laadukkaista Chablis- ja Chianti-pulloista vaan 15-prosenttisista kossuvissyistä ja ginitoniceista.

Viini huoltoasemille ja kioskeille?

Mitä oikeastaan tarkoittaa ”ruokakauppoihin”? Laissa ei ole mahdollista erottaa ruokakauppaa kioskista ja huoltoasemasta. Viinin myynti ruokakaupoissa tarkoittaisi niiden myynnin laajentamista noin 350 Alkon myymälästä yli 5000 ruokakauppaan, huoltoaseman myymälään ja kioskiin.

Tutkimustieto kertoo, että viinien ja muiden alkoholijuomien saatavuuden selvä lisääntyminen noin 5000 myyntipisteeseen kasvattaisi alkoholin kokonaiskulutusta ja sen myötä myös alkoholihaitat ja niiden aiheuttama yhteiskunnallinen kustannusrasite lisääntyisivät olennaisesti. Oletettavasti myös ikärajakontrollin taso laskisi.

Väkevät kioskeihin?

Seurauksista kärsisi myös elinkeinoelämä, sillä alkoholin liikakäyttö vähentää työntekijöiden tuottavuutta, lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä ajaa pidemmällä tähtäyksellä ihmisiä työttömiksi ja työkyvyttömiksi.

Jos Alkot jäisivät vain viski- ja konjakkimonopoleiksi, niitä olisi hyvin vähän. Kuinka kauan alkoholin käyttäjät ja poliitikot haluaisivat ylläpitää väkevien myynnin monopolia, jos lähin Alkon myymälä olisi usean kymmenen tai jopa parin sadan kilometrin päässä, kuten oli asianlaita 1960-luvulla. ”Viinit ruokakauppoihin” voi siis hyvinkin tarkoittaa ”väkevät kioskeihin” lyhyen siirtymäajan jälkeen.

Olisiko vaikutus työllisyyteen positiivinen, kuten Päivittäistavarakauppa on antanut ymmärtää? Korkeintaan 15 prosenttisten alkoholijuomien myynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa lisäisi yksityisen päivittäistavarakaupan työllisyyttä ja niiden alkoholijuomista keräämiä voittoja. Mutta samaan aikaan Alkon myymäläverkoston supistaminen tai jopa lakkauttaminen voisi viedä työt yli 2000 Alkon työllistämältä henkilöltä ja Alkon jakamat osingot valtiolta.

Mikä olisi viinin vapauttamisen vaikutus ravintoloihin?

Jos vähittäismyynnin lisääntyminen päivittäistavarakaupoissa vähentäisi alkoholin nauttimista ravintoloissa, vähentäisi se ravintolasektorin työllisyyttä. Mahtaisiko alkoholijuomien myynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa sittenkään johtaa kokonaistyöllisyyden lisääntymiseen?

Tiedotteessaan Päivittäistavarakauppa esittää, että viinien ja muidenkin alkoholijuomien myynnin aloittaminen päivittäistavarakaupoissa tukisi myymäläverkoston ylläpitämistä maaseudulla ja koko maassa. Haluavatko suomalaiset todella, että myymäläverkostoa ja kaupan voittoja pidetään yllä kansanterveyden kustannuksella?

Tiedote myös kertoo, että ”Nyt 50 prosenttia vastaajista katsoo, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista”. Tiedotteen liitteen mukaan kuitenkin vain 31 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Vastanneista 19 prosenttia oli melko samaa mieltä eli he eivät olleet varauksettomasti tällä kannalla.

TNS Gallupin tammikuussa toteuttaman kyselyn mukaan väkevien vientiä ruokakauppoihin kannatti vain 8 prosenttia suomalaisista. Jos vastaajille ensin kerrottaisiin koko kuva siitä, mitä ”mietojen viinien myyminen ruokakaupoissa” saattaa todella tarkoittaa, voi olla että alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttamisen kannatus olisi lähempänä 10 kuin 30 prosenttia.

Lue lisää

Päivittäistavarakauppa 2015: Tutkimus: Suomalaiset valmiita purkamaan päivittäistavarakaupan sääntelyä

Lue lisää alkoholista THL:n verkkosivuilla 

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *