Ihmisten terveys, ruoka, vesi, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus – viisi valtavaa kokonaisuutta, jotka linkittyvät toisiinsa lukemattomin eri tavoin. Mitä näiden välisistä kytköksistä tiedetään, miksi nämä ovat vaarassa ja kuinka ratkoa näihin liittyviä haitallisia kehityskulkuja ilman, että aiheutetaan haittaa toiselle? Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in tuoreessa arviointiraportissa.
Kyseessä on äärimmäisen kunnianhimoinen tutkimustietoon perustuva kokonaisuus, jota on ollut työstämässä satoja ja kommentoimassa tuhansia aihepiirin tutkijoita ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. THL:llä oli kunnia päästä mukaan kommentoimaan raporttia kahdella arviointikierroksella, ja työhön osallistui lukuisia ympäristöterveyden ja elintapojen parissa toimivia tutkijoitamme.
Vaikka monimutkaisten, toisistaan riippuvien ongelmien ja niihin liittyvien kytkösten ja tutkimustarpeiden tunnistaminen on tarpeellista, lienee julkaisun tärkein anti ratkaisuissa, joilla edistetään paitsi ihmisen terveyttä, myös muiden tarkasteltujen kokonaisuuksien tilaa, planetaarisen terveyden ajatusmallin mukaisesti. Kaikkiaan tällaisia monihyötyisiä ratkaisuja tunnistettiin 71 kappaletta.
Nostamme tässä esille viisi ratkaisua, jotka soveltuvat Suomen olosuhteisiin ja edistävät erityisesti terveyttä. Niillä on havaittu olevan selvää hyötyä myös mahdollisimman monelle muulle kokonaisuudelle (ruoka, vesi, ilmasto, luonnon monimuotoisuus):
1. Metsien suojelu. Metsät kattavat Suomessa valtaosan pinta-alastamme, ja suomalainen luonto mielletään usein nimenomaan metsäksi. Suojeltua metsää on kuitenkin Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vain 13 prosenttia metsäalastamme. Selkeimmät välittömät terveyshyödyt syntyvät tilanteissa, joissa uudet suojelualueet sijaitsevat lähellä asutusta tai muualla siten, että alue on avoinna virkistyskäytölle, luontoa kunnioittaen. Välillisesti toki metsät edistävät terveyttä mm. ylläpitämällä makean veden varastoja, varastoimalla hiiltä ja vaalimalla luonnon monimuotoisuutta.
2. Prosessoidun lihan ylikulutuksen vähentäminen. Toimi on erityisen ajankohtainen Suomessa uusien ravitsemussuositusten myötä, jotka aiheuttivat viime vuoden lopulla paljon keskustelua. Mikäli prosessoitu liha korvattaisiin kokonaan kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla, kuten kokojyväviljoilla, hedelmillä, pähkinöillä ja siemenillä, voitaisiin globaalisti ehkäistä arviolta seitsemän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Suomalaistutkimusten mukaan jo maltillinen punaisen tai prosessoidun lihan korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla näkyy pienempänä paksusuolen syövän sekä tyypin 2 diabeteksen riskinä väestötasolla.
3. Saasteiden vähentäminen. Saastumiseen luetaan niin ilman, veden kuin maaperän tilan heikentyminen muun muassa pakokaasujen, kemikaalien ja mikromuovien luontoon päätymisen takia. Näiden vähentäminen vaatii sääntelyä, riittäviä kannustimia sekä käyttäytymisen muutosta, kuten energiankulutuksen ja yksityisautoilun vähentämistä. Jo yksin ilmansaasteet aiheuttavat maailmanlaajuisesti arviolta noin kahdeksan miljoonaa ja Suomessa noin 3700 ennenaikaista kuolemaa joka vuosi.
4. Terveydenhuolto nettopäästöttömäksi. Suomessa – monien muiden maiden tapaan – terveyspalveluiden kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4,5 prosenttia kansallisista kokonaispäästöistä. Terveydenhuollon aiheuttamia päästöjä voidaan kuitenkin vähentää ja toimintatapoja muokata planeetan kannalta kestävämmiksi tinkimättä terveydenhuollon laadusta. Keinoja tähän ovat esimerkiksi sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen, uusiutuvan energian käyttäminen, kasvipohjaisen ruoan tarjonnan lisääminen sairaaloissa sekä tarpeettomien hoitotoimenpiteiden ja turhien lääkitysten välttäminen.
5. Kaupunkien viherinfrastruktuurin lisääminen. Myös kaupunkialueilla tulee olla riittävästi luontoa, kuten puistoja, metsiä, katupuita ja viherkattoja. Monipuolisella kaupunkivihreällä on havaittu olevan paitsi lukuisia hyötyjä terveydelle (erityisesti mielenterveys sekä sydän- ja verisuonitaudit) myös merkittävä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (erityisesti lämpösaarekeilmiön lieventäminen ja hulevesien hallinta). Tuoreen laskelman mukaan vain 10 prosentin lisäys kaupunkivihreässä säästäisi Suomessa vuosittain noin 140–290 miljoonaa euroa pelkästään uusien masennus- ja tyypin 2 diabetes -tapausten aiheuttamia kustannuksia.
Miten tarttua toimeen? Päävastuu muutoksesta on erilaisissa päättävissä asemissa olevilla, mutta myös yksilöillä ja kansalaisyhteiskunnalla on muutoksen aikaansaamisessa parhaimmillaan merkittävä rooli. Tähän liittyvää, koko yhteiskuntamme läpileikkaavaa kestävyysmurrosta käsittelee perin pohjin IPBES:in niin ikään tuore Transformative change -raportti.
Kansainvälisesti ja kansallisesti tarvitaan poliittista ohjausta vähemmän saastuttavien laitteiden, kuten autojen, valmistukseen ja hankkimiseen, kestävämmän ruokavalion mahdollistamiseen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Toisaalta yllä esitetyistä toimista voi jokainen tunnistaa jotain, johon tarttua omassa elämässään. Näiden viiden esitetyn ratkaisun ohella raportissa on kuvattu huimat 66 muuta ratkaisua, joita edistämällä pystyy vaikuttamaan monipuolisesti niin omaan kuin koko planeettamme hyvinvointiin. Kaikki pienetkin toimet ovat tärkeitä, koska meillä on vain yksi maapallo ja oma terveytemme riippuu sen hyvinvoinnista.
Lue lisää:
Laako, H., Aalto, J., Boström, C., Hyytiäinen, K., Häyrynen, S., Jarva, J., Koivula, M.J., Kosenius, A.-K., Laine, I., Lehikoinen, A., Mykrä, H., Onkila, T., Paloniitty, T., Pappila, M., Silfverberg, O., Sääksjärvi, I., Wolff, L.-A. ja Kotiaho, J.S. 2024. Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa – Hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) arviointiraporttien keskeiset viestit ja suosituksia kansallisen luontopolitiikan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4/2024 (pdf)
Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024
THL blogi 30.11.2023: Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava ilmaston ja ilmanlaadun suojelemiseksi
Jutta Pulkki, Pia Wulff, Saija Iivonen, Leena Alanko, Katriina Alhola, Oona Frilander, Heikki Hiilamo, Päivi Meriläinen, Ari Nissinen, Hannu Savolainen, Emilia Suomalainen, Leena Setälä. Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto: Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:49.
Tyrväinen, L., Halonen, J.I., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
Media Release: IPBES Transformative Change Assessment. 18 December 2024.