Voiko vakavaa parisuhdeväkivaltaa ennustaa?

Pari- ja lähisuhdeväkivallan riskinarviointi on viranomaisille velvoittavaa. Esimerkiksi lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltua olettaa, että kiellon kohde tulisi tekemään toista kohtaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen.

Perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää, että uhkauksista, aiemmista rikoksista tai muusta käyttäytymisestä voidaan päätellä, että hän todennäköisesti tulisi tekemään rikoksen.

Todennäköisyyksien arviointi edellyttää viranomaisilta monipuolista tietoa väkivallan dynamiikasta ja riskitekijöistä sekä osaamista niiden arviointiin.

Viranomaisten velvollisuudesta tehdä parisuhdeväkivallan riskinarviointia säädetään tarkimmin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaan keskittyvässä Istanbulin sopimuksessa. Sen mukaan kaikkien asianomaisten viranomaisten tulee arvioida väkivaltatilanteiden vakavuutta sekä niihin liittyvää kuolemanvaaraa. Lisäksi viranomaisten on arvioitava väkivallan toistumisen vaaraa, jotta riskejä voidaan hallita ja uhrin turvallisuutta tukea yhteensovitetuin toimin.

Uhrin turvallisuus kaiken toiminnan keskiöön

Riskinarviointi on aina yksilöllinen ja tapauskohtainen prosessi, joka tehdään yhteistyössä väkivaltaa kokeneen kanssa. Riskiä arvioitaessa on olennaista, että uhrin turvallisuus asetetaan kaiken toiminnan keskiöön.

Parisuhdeväkivaltatilanteissa uhri tuntee tekijän paremmin kuin ehkä kukaan muu ja ainakin paremmin kuin viranomainen. Siksi tärkeä osa viranomaisen kokonaisanalyysiä on uhrin kokema pelko ja se, kuinka vakavina hän esimerkiksi väkivaltauhkauksia pitää. Viranomaisella on kuitenkin ammattilaisena vastuu kokonaisarvion tekemisestä, mieluusti systemaattista riskinarviointivälinettä hyödyntäen.

Suomessa vakavan parisuhdeväkivallan riskinarviointiin ja uhrin auttamiseen on kehitetty moniammatillinen MARAK-toimintamalli. MARAK on kaksivaiheinen prosessi, jossa parisuhdeväkivallan uhri ensin tunnistetaan ja hänen tilanteensa arvioidaan systemaattisen riskinarviointivälineen avulla. Jos tilanteessa väkivallan riski on koholla, tapaus ohjataan uhrin suostumuksella paikallisen MARAK-työryhmän käsiteltäväksi, jossa uhrille laaditaan suunnitelma hänen turvallisuutensa parantamiseksi.

Fyysisen väkivallan arvioinnista kohti moniulotteisempaa analyysiä

Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa arvioiva kansainvälinen asiantuntijaelin GREVIO esitti Suomelle vuonna 2019 julkistetussa maaraportissaan kriittisiä huomioita riskinarviointivelvoitteen täyttämisestä.

GREVIO kehotti viranomaisia varmistamaan, että väkivaltatapauksissa vakiinnutetaan järjestelmällinen ja sukupuolisensitiivinen riskinarviointierityisesti poliisin toiminnassa. Lisäksi GREVIO katsoi, että etulinjan toimijoiden, kuten poliisin ohella myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulee tehdä keskenään tehokkaampaa yhteistyötä uhrin turvallisuuden parantamiseksi.

GREVIOn kritiikin mukaan Suomessa väkivaltatilanteiden arviointi keskittyy liikaa fyysiseen väkivaltaan, eikä muita riskitekijöitä aktiivisesti etsitä, tunnisteta eikä aikaisempaa väkivaltaisuutta oteta huomioon. Asiantuntijaelin suosittelikin Suomelle ensisijaisen hyökkääjän analyysiä riskinarvioinnissa. Ensisijaisen hyökkääjän analyysissa ei keskitytä vain viimeisimpään väkivaltatilanteeseen vaan selvitetään myös lähisuhteessa esiintyvä kontrollointi, uhkailu ja henkinen väkivalta, jotta suuremman uhan aiheuttava henkilö voidaan tunnistaa.

Riskitekijät voivat liittyä uhriin, tekijään tai elämäntilanteeseen

Maailmalta löytyy useita erilaisia validoituja tai paljon käytettyjä, tutkimukseen perustuvia riskinarviointivälineitä. Suomessa käytössä oleva MARAK-lomake mittaa tutkimukseen perustuvia parisuhdeväkivallan riskitekijöitä, kuten tekijän aiempaa väkivaltaisuutta, päihde- tai mielenterveysongelmia, uhrin raskaus- tai pikkulapsiaikaa sekä mahdollista erotilannetta.

Viimeaikaisessa tutkimuksessa on havaittu, että väkivallan riskitekijöitä voidaan myös tyypitellä ja arvioida suhteessa toisiinsa. Parisuhdesurman riski on erityisen korkea, jos käsillä on riskitekijöitä useista eri klustereista, esimerkiksi tekijän aiempaa väkivaltaisuutta, vakavaa päihde- tai mielenterveysongelmaa, kontrolloivaa tai sairaalloisen mustasukkaista käyttäytymistä sekä jokin akuutti tilannetekijä, kuten ero tai uhrin kohdalla uuden kumppanin tapaaminen. Näissä korkean riskin tilanteissa, niin sanotuissa trigger moment -hetkissä, viranomaisten tulisi olla erityisen tietoisia riskeistä ja mieluiten osata varautua niihin etukäteen.

Menetelmät käyttöön koko Suomessa

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan toimikunta NAPE on nostanut erityiseksi painopistealueekseen MARAK-menetelmän levittämisen Suomessa.

Vuonna 2021 NAPE rahoitti poliisihallituksen projektia, jossa keskityttiin erityisesti valvonta- ja hälytystoiminnassa työskentelevien poliisien osaamisen kehittämiseen lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa. Projektin puitteissa laadittiin työkaluja, joilla parannetaan osaamista, riskinarviointia, moniammatillista yhteistyötä sekä rikoksen osapuolten ohjaamista auttaviin palveluihin.

MARAK-työryhmiä on Suomessa nyt 39. Keväällä 2022 toimintansa on aloittamassa ainakin kaksi uutta työryhmää. Hyvinvointialueiden alkaessa vastata sote-palvelujen järjestämisestä tulisi alueilla myös pohtia, mikä on riittävä määrä MARAK-työryhmiä, jotta asiakkaiden pääsy palveluihin olisi mahdollisimman tehokasta ja yhdenvertaista.  Samalla hyvinvointialueilla tulisi huolehtia henkilöstön riittävästä osaamisesta väkivallan tunnistamisessa ja riskin arvioimisessa, jotta vakavaan pari- ja lähisuhdeväkivaltaan päästään puuttumaan ajoissa.

Kirjoittaja on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jäsen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnassa (NAPE). Kirjoitus on osa NAPE-toimikunnan blogisarjaa, jossa kerrotaan Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen vaikutuksesta ja kansallisesta täytäntöönpanosta eri näkökulmista. 

Lisätietoja:

GREVIO baseline report on Finland (englanniksi, Euroopan neuvosto)