Asiakaslähtöisyys ja osallisuus ovat tärkeä lähtökohta sosiaalipalveluissa. Vaatimus tähän on vahvana muun muassa uudessa sosiaalihuoltolaissa, jonka voimaantulon myötä sosiaalinen kuntoutus sai ensimmäisen kerran lainmukaisen määritelmän. Myös tuore Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti nostaa esille vaatimuksen suunnitella sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Matalan kynnyksen palvelut ovat tarpeellisia palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneille
Sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää tavoittaa ihmisiä, jotka on syrjäytetty normaalin palvelujärjestelmän ulottumattomiin. Sosiaalista kuntoutusta onkin toteutettava matalalla kynnyksellä ja jalkautuvia sekä kotiin vietäviä palveluita hyödyntäen.
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (SOSKU) sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kynnystä pyrittiin madaltamaan mm. vapaaehtoisella osallistumisella sekä kohtaamalla asiakkaita heidän omissa toimintaympäristöissään.
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän (FSHKY) osahankkeessa kynnyksiä madallettiin myös jättämällä asiakastapaamisilta asiakastietojen ja toimenpiteiden kirjaaminen pois, jolloin keskustelut jäivät vain työntekijöiden ja asiakkaan välisiksi.
Uusilla toimintamuodoilla pyritään lisäämään asiakkaiden yleistä hyvinvointia
SOSKU-hankkeessa kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa uusia toimintamalleja niin yksilötyöskentelyyn kuin ryhmätoimintoihin. Menetelminä hyödynnettiin muun muassa taide- ja luovaa toimintaa, luontolähtöisiä sekä terveyttä ja hyvinvointia lisääviä menetelmiä. Luova toiminta sisälsi teatteri- ja musiikki-ilmaisua, valokuvausta, elämäntarinoiden kirjoittamista ja kerrontaa, tulisirkusta ja yhteistyötä taidemuseon kanssa. Uusia yhteistyökumppanuuksia rakennettiin esimerkiksi paikallisten teatterien kanssa.
SOSKU-hankkeessa sovellettiin runsaasti myös toimintamuotoja, joilla pyrittiin lisäämään asiakkaiden yleistä hyvinvointia. Esimerkiksi Laukaan osahankkeessa järjestettiin asiakkaiden toiveesta yksilöllistä tai pienryhmissä toteutuvaa kuntosali- ja ravinto-ohjausta personal trainer -työotteella.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä onkin mahdollista vaikuttaa myös sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymiseen.
Sosiaalityössä ei juuri ole ollut käytettävissä menetelmiä toimintakyvyn parantamiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi, mikäli niiden esteinä ovat olleet fyysiset syyt, eikä fysioterapiapalveluista ole ollut apua.
Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta!
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa SOSKU-hankkeessa on selkeytetty ja yhtenäistetty sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvää ymmärrystä ja valtakunnallista toimeenpanoa. Hankkeen tavoitteina on ollut parantaa työelämän ulkopuolella ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä ja tukea asiakkaiden sosiaalista osallisuutta.
Näihin haasteisiin hankkeessa on vastattu uusia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja yhteiskehittämällä. Yhteiskehittämisessä sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat osallistuvat yhdessä kehittämistyöhön, palvelujen ja toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Näin palvelusta saadaan myös vaikuttavampaa. Yhteiskehittämistä voidaan tarkastella myös sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä, sillä kehittämistoimintaan osallistuminen saattaa jo itsenään voimaannuttaa asiakasta, mikä tukee kuntoutumista.
SOSKU-hankkeen loppuraportti Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta julkaistiin 23.3.2018 hankkeen loppuseminaarissa. Raportti kuvaa tiiviisti SOSKU-hankkeen kehittämistyötä sekä keskeiset tulokset. Raportissa mm. esitellään yhteiskehittämisen malli, käydään läpi sosiaalista kuntoutusta voimavaraistavana, pedagogisena toimintana sekä esitellään kuntaosahankkeissa kehitettyjä ja sovellettuja työmenetelmiä. Raportissa annetaan myös sosiaalista kuntoutusta koskevat yleiset laatukriteerit.
Lue lisää:
Raivio, Helka (toim.) 2018. Enemmän sosiaalista toimintakykyä, lisää osallisuutta! Yhteiskehittäen vaikuttavampaa sosiaalista kuntoutusta. – Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen (SOSKU) 2015–2018 loppuraportti. Työpaperi 7/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.