Kahden ihmisen välinen yhteistyö on usein selkeää ja hallittavaa, yhteisen ymmärryksen luominen suhteellisen helppoa. Sovitaan työnjako, pidetään yhteys ja edetään. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, kun mukaan tulee muita; lapsen, nuoren ja perheen läheiset, useita ammattilaisia ja yhteistyökumppaneita. Yhtäkkiä yhteistyö onkin monitasoista yhteensovittamista, eri tahojen näkökulmien kuuntelemista ja tulkintaa. Samalla pitäisi rakentaa yhteinen, ymmärrettävä ja toimiva suunnitelma lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta.
Monitoimijaisessa yhteistyössä vastaan tulevat usein tutut haasteet: tieto ei kulje, tavoitteet jäävät epäselviksi, vastuut hämärtyvät, kohtaamiset jäävät pinnallisiksi eivätkä kaikki tule kuulluksi. Tämä kuormittaa paitsi perheitä myös ammattilaisia, joiden aikaa kuluu epäselvyyksien selvittämiseen. Lopputuloksena voi olla pirstaleinen tuki, ristiriitaiset viestit ja epäonnistunut kohtaaminen.
Hyvä yhteistyö ei synny sattumalta – se rakennetaan tietoisesti
Toimivan yhteistyön ytimessä on dialogi. Dialogi ei ole vain tiedon vaihtamista, vaan yhteisen ymmärryksen rakentamista. Se tarkoittaa tietoista pysähtymistä, kuuntelemista ja halua nähdä tilanne myös toisten näkökulmasta. Dialogissa ei kiirehditä ratkaisuihin, vaan luodaan ensin yhteinen tilannekuva vuorovaikutuksen kautta. Samalla rakennetaan luottamusta, joka on kaiken yhteistyön perusta.
Arjen kiireessä dialogi jää kuitenkin helposti taka-alalle. Rakenteet ja toimintatavat ohjaavat suorittavaan yhteistyöhön, jossa asioita viedään nopeasti eteenpäin, mutta yhteinen ymmärrys jää ohueksi. Muutos vaatii johtamista ja toimintakulttuurin muutosta. Esihenkilöllä on tässä keskeinen rooli.
Yhteistyön sujuvuus ei ole vain yksittäisten työntekijöiden varassa, vaan se rakentuu osaksi toimintakulttuuria ja siten koskettaa kaikkia. Esihenkilö voi mahdollistaa tämän varaamalla aikaa yhteiselle keskustelulle, tekemällä tavoitteet ja roolit näkyviksi sekä luomalla ilmapiirin, jossa myös haasteista voidaan puhua avoimesti. On tärkeää tunnistaa ja pyrkiä muuttamaan yhteistyötä vaikeuttavat tekijät sekä vahvistaa sujuvaa yhteistyötä edistäviä asioita. Peruskysymyksenä onkin “Mikä ohjaa meidän työtämme?”.
Miten tämä tehdään käytännössä arjessa, jossa aikaa on rajallisesti?
Vuorovedoin-hankkeessa kehitetään dialogia edistäviä digitaalisia työkaluja. Työkalut on suunniteltu pysäyttämään tiimit ja verkostot yhteistyön äärelle. Ne tuuppaavat käynnistämään keskusteluja ajankohtaisista teemoista, auttavat tunnistamaan yhteistyötä tukevia ja estäviä tekijöitä sekä varmistamaan, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi. Samalla rakennetaan yhteistä ymmärrystä yli rooli- ja organisaatiorajojen.
On tärkeää, ettei keskustelu jää ilmaan, vaan auttaa aidosti arjessa. Työkalut ohjaavat suunnittelemaan konkreettisia tekoja, joilla yhteistyötä voidaan kehittää systemaattisesti. Ne herättävät vastaamaan sekä oman että työyhteisön näkökulmasta esimerkiksi siihen, miten annamme ja otamme vastaan palautetta. Entä miten otamme vaikeat asiat puheeksi? Millaisilla keinoilla varmistamme, että kaikki saavat näkökulmansa sanottua? Mitä voimme kukin tehdä vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi erilaisten ihmisten kanssa?
Usein yhteistyön sujuvuus ei lopulta riipu suurista rakenteista, vaan pienistä arjen teoista. Ymmärrämmekö toistemme roolit? Onko yhteinen tavoitteemme kirkas? Uskallammeko nostaa esiin asiat, jotka eivät toimi? Kun näihin kysymyksiin vastataan yhdessä, syntyy pohja yhteistyölle, joka on sekä toimivaa että vaikuttavaa.
Kun dialogi on työmme ydintä ja sen tueksi on käytössä toimivia työkaluja, yhteistyö muuttuu sattumanvaraisesta tietoisesti rakennetuksi. Silloin se palvelee parhaiten sitä, mikä on tärkeintä: lapsen, nuoren ja perheen hyvää arkea, ihmisten kohtaamista aitoina itsenään ja onnistunutta yhteistyötä toisia arvostaen.
Pienin askelin yhdessä tekemiseen
Vuorovedoin-toimintamalli on vielä kehitteillä. Tällä hetkellä sitä voisi ajatella kolmena sisäkkäisenä ympyränä. Keskellä ovat työkalut. Jokainen niistä vastaa tiettyyn tarpeeseen jostakin dialogisuuteen liittyvästä aiheesta. Pelkkä yksittäinen työkalun käyttö ei kuitenkaan riitä muutokseen.
Seuraavalla tasolla ovat tiimit, oman organisaation tai monitoimijaiset tiimit, joskus myös lapset, nuoret ja perheet itse. Kun he päättävät yhdessä tehdä jotain dialogista toimintakulttuuria edistävää, he voivat sopia Vuorovedoin-työkalujen hyödyntämisestä, jotka tarjoavat erilaisia polkuja dialogisuuden edistämiseksi.
Uloimmalla kehällä ovat arkiset kohtaamiset eri toimijoiden kanssa. Ne voivat olla lyhyitä, pitkiä, suunniteltuja tai satunnaisia, mutta Vuorovedoin-toimintamalli aaltoilee ja tuo näihin keskusteluihin dialogisemman toimintakulttuurin etuja. Ota käyttöön, jaa kokemuksia! Dialogisuus on kaikkien asia, siksi Vuorovedoin-työkalut on tarkoitettu kaikille sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetuskentän toimijoille.
Tervetuloa testaamaan kehitteillä olevia työkaluja sekä antamaan arvokasta palautetta jatkokehittämiseksi: www.vuorovedoin.fi