Suomalainen syö keskimäärin 13 litraa jäätelöä vuodessa ja se on kansainvälisesti katsottuna todella paljon. Monelle jäätelökioskilla käynti merkitsee kesäpäivästä nauttimista perheen tai kavereiden kanssa.
Lasten vanhemmat saattavat miettiä kuinka usein lapset voivat kesällä syödä jäätelöä. Voiko lapselle antaa jäätelöä päivittäin? Lapsen ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Jälkiruoaksi tai välipalaksi jäätelö sopii hyvin, kunhan muistaa huomioida ruokavalion kokonaisuuden, lapselle sopivan annoskoon sekä säännöllisen ruokarytmin.
Jäätelö viilentää ja virkistää kuumalla, mutta on myös tärkeää huolehtia riittävästä nesteen saannista. Vesi on paras janojuoma hampaidenkin kannalta. Helteellä vettä pitää muistaa juoda pitkin päivää, jo ennen kuin tulee jano.
Kun annokset valitaan syöjän mukaan, ympäristökin kiittää
Ruokakauppojen valikoimat ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmenten aikana. Samalla ruokien ja juomien annoskoot ovat kasvaneet. Erilaisia jättituutteja ja megapuikkoja ostetaan usein maun lisäksi myös pakkauksen tai markkinoinnin perusteella.
Lapsen annos on aina pienempi kuin aikuisen ja tämä pätee myös jäätelöön. Jättituutti silloin tällöin nautittuna on lapsellekin sallittua, mutta jos jäätelöä syö usein, kannattaa aikuisen kiinnittää huomiota jäätelön kokoon.
Suuri annoskoko lisää liiallista kulutusta. Tiedetään, että suuresta annoksesta syödään yleensä enemmän. Suuri annos lisää myös ruokahävikkiä, jos lapsi ei jaksa syödä kaikkea. Lapselle sopivan kokoinen jäätelö on siis myös kestävän kehityksen kannalta hyvä valinta.
Jättijäätelöstä lapsi saa helposti kulutukseensa nähden liikaa energiaa, sokeria sekä tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa. Suuresta jättituutista saa noin 12 sokerinpalaa, kun normaalikokoisessa tuutissa sokeria on kuuden, jäätelöpuikossa kolmen ja mehujääpuikossa neljän sokeripalan verran. Suuren jättituutin sokerimäärä on niin iso, että se täyttää jo kolme neljäsosaa alakouluikäisen lapsen päivittäisen sokerin saannin enimmäismäärästä. Pienempi annos on siis suositeltavampi.
Jäätelö mahtuu monenlaiseen ruokavalioon
Energiaa maitojäätelössä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin kermajäätelössä. Soija- ja kaurajäätelöiden energiamäärät ovat kermajäätelön tasolla ja rasva niin maitopohjaisissa kuin kasvirasvajäätelöissä on enimmäkseen kovaa rasvaa.
Mehujäässä energiaa on vähiten, noin puolet maitojäätelöstä, koska se ei sisällä rasvaa. Jättituutista lapsi saa energiaa lähes lounaan verran eli noin 300 kcal. Jäätelön nauttiminen kannattaa mieluummin ajoittaa esimerkiksi iltapäivän välipalaksi. Tällöin ruokahalu säilyy ja potkua riittää kesän leikkeihin.
Maito- tai kermajäätelö on erinomainen kalsiumin lähde. Esimerkiksi keskikokoinen tuutti sisältää kalsiumia 146 mg, mikä vastaa viidesosaa alakouluikäisen lapsen päivän kalsiumin tarpeesta. Sen sijaan soija-, tofu- ja kauramaitojäätelöissä kalsiumia on erittäin vähän.
Lapset mukaan jäätelöiden tuotekehitykseen
Kyselimme lähipiirin lapsilta mitkä asiat vaikuttavat jäätelön valintaan. Vastauksissa toistuivat tutkimuksissakin todettuja tekijöitä: kiva pakkaus, lempiväri sekä lapsille tutut hahmot.
Vanhemmat lapset ja nuoret valitsivat jäätelöitä, joita näkivät heidän sosiaalisessa mediassaan ja kavereillaan. Näitä keinoja käytetään myös lapsille ja nuorille suunnattujen ruokien ja juomien markkinoinnissa.
Valikoimasta löytyy myös pieniä jäätelöitä lasten suosimissa väreissä ja pakkauksissa, mutta tuotteita voisi olla valikoimassa runsaamminkin. Kannustammekin jäätelönvalmistajia lisäämään valikoimaan lapsille sopivia pieniä jäätelöitä, joissa on vain vähän lisättyä sokeria mutta sitäkin enemmän makua marjoista ja hedelmistä. Lapset kannattaa ottaa mukaan tuotekehityksen makuraateihin ja etenkin pakkausten suunnitteluun.
Pyöräretki kioskille, viikonlopun jälkiruoka, ystävän tapaaminen tai hyvä kirja – kesä on täynnä jäätelönkruunaamia hetkiä. Hyvällä mielellä ja kohtuudella nautiskellen jäätelö maistuu parhaimmalta. Herkullista jäätelökesää!