Soten yhteydessä on oppirakennelmaksi otettu yhtiöittäminen, joko yksityiseksi tai maakunnan omistamaksi yhtiöksi. Mitään pakottavaa, Euroopan unionista tai muusta johtuvaa syytä ei yhtiöittämiselle ole. Kyse on täysin kotimaisesta hankkeesta.

Yhtiöittäminen vaikuttaa palvelun käyttäjän asemaan. Yksilön osallistumista pidetään tärkeänä asiana, johon on erityisesti viime vuosikymmenenä kiinnitetty huomiota. Sehän liittyy selkeästi kansanvaltaan silloin, kun kyse on osallistumisesta vaaleihin. Näin valitaan sotessa henkilöt päättämään palvelujen saatavuudesta, saavutettavuudesta, laadusta ja organisoinnista. Välittömällä osallistumisella on yhteys kansanvaltaan silläkin, mutta se on kansalaistoimintaa ja osallistumista itseä koskevaan hallinnon päätöksentekoon. Tärkeä on myös oikeusvaltion toiminnan ydin, oikeusturva.

Palvelujen järjestämisen vastuu on maakunnalla, joka on julkisen vallan toimija. Maakunnalla on vaaleilla valittu valtuusto ja valtuuston valitsemat toimielimet. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta jää kunnille, joilla vastaavasti on kansalta saatu valtakirja toimintaansa. Poliittinen vastuu on selvää.

Välillinen ja välitön osallistuminen ovat molemmat painoarvoltaan hyvinkin samantasoisia. Kuntaan ja maakuntaan voi äänestämisen lisäksi vaikuttaa välittömästi aloitteilla. Julkisen vallan päätöksistä on kunnissa käytössä muutoksenhakukeinot, joita vastaavat tullevat maakuntiin. Kaikki kunnossa? Ei aivan, sillä yritysten päätöksiin vaikuttaminen on säätelemätöntä ja tulos on vain yhtiöstä kiinni.

Palvelujen tuottaminen jäisi sote-ratkaisussa maakunnan liikelaitokselle ja yhtiöille. Yhtiöittäminen ei kaavailujen mukaan ole valinnan kysymys, se tehdään aina kun voidaan. Kunnalliseen liikelaitokseen sovelletaan suunnilleen samoja pykäliä kuin kuntaan ja maakuntaan.

Mutta ne yhtiöt. Niistä kansanvalta puuttuu kokonaan. Yhtiössä valtaa käyttää yhtiökokous. Silloin, kun osakkeet omistaa kunta tai maakunta, on jonkin asteen välillistä kansanvaltaa. Tosin yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat lähes ulottumattomissa. Jopa omistajakin saattaa olla heikon informaation varassa ja joka tapauksessa välittömän johtamisen ulkopuolella. Jos osakkeet ovat muualla, niin omistajalla on vastaavasti päätösvalta ja valvonta hallussaan. Soten maksaja ei tiedä mitään.

Julkisuutta ajatellen on julkinen toiminta julkista, yksityinen ei. Paremminkin sitä leimaa liikesalaisuus esimerkiksi talouden suhteen. Julkisista yhtiöistä (tarkoittanee julkisen vallan omistamia yhtiöitä) on luvattu tulevan julkisia, mutta onko se reilua julkisten ja yksityisten keskinäistä kilpailua ajatellen?

Oikeusvaltion tärkeimpiä tunnusmerkkejä on muutoksenhaku. Julkisen vallan ja julkisen vallan tehtäviä hoitavan yksityisen muutoksenhaku on tavallisimmin oikaisu ja valitus. Asiakas- tai maksuseteliä käytettäessä muutoksenhaku koskee vain setelin myöntämistä. Mahdollinen ristiriita palvelun tuottajan kanssa ratkaistaan suosituksia antavassa kuluttajariitalautakunnassa tai käräjäoikeudessa.

Kuluttajansuojaa annetaan valistuneelle keskivertokuluttajalle ja sitähän hätääntynyt potilas tai avuton sosiaalipalvelujen käyttäjä on – vai onko?

P.S. Oletteko kuulleet turhasta käynnistä yksityiseen yhtiöön, jos maksaja löytyy?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *